Koulutus

Laadukas koulutus on minulle tärkeä ja läheinen asia, johon olen myös tutustunut monesta näkökulmasta. Olen työskennellyt opettajana ammatillisessa koulutuksessa, kansanopistossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, jossa toimin myös tutkijana.

Lisäksi olen toiminut kansalaisopiston johtokunnan puheenjohtajana,sivistyslautakunnan jäsenenä ja tällä hetkellä ammatillista koulutusta järjestävän Sastamalan koulutuskuntayhtymän hallituksen varajäsenenä. Arkeeni kuuluu myös aktiivinen toiminta lasteni alakoulun vanhempainyhdistyksessä.

Peruskoulu

Suomalainen peruskoulu on peruslähtökohdiltaan hyvä koulu. Koulun aloittaminen 7-vuotiaana sallii leikkivän lapsuuden ja antaa lapsillemme aikaa kehittyä ennen koulun aloitusta. Kädentaitojen ja taideaineiden merkittävä osuus antaa erilaisille oppijoille onnistumisen elämyksiä ja auttaa hyvän itsetunnon kehittymisessä.

Tulevaisuudessa on varmasti tarpeen muuttaa kielivalikoimaan liittyviä painotuksia niin, että useammilla lapsilla tai heidän vanhemmillaan on mahdollisuus valita ns. pitkä kieli. Tämä ei kuitenkaan saa tulla kunnille liian kalliiksi.

Lisää peruskouluun liittyviä näkemyksiäni löytyy täältä.

 

Toinen aste

Pidän mielekkäänä, että lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus toimivat pääasiassa omina kokonaisuuksiaan. Tulevaisuuden haasteet liittyvät lukiokoulutuksessa pienten lukioiden vääjäämättömiin lakkauttamisiin ja sitä kautta lukioiden häviämiseen maaseudulta. Tämä tarkoittaa muualle kouluttautumaan lähtemistä ja toisaalta mahdollisesti vaikeuksia pätevien opettajien rekrytoimisessa maaseudulle.

Myös ammatillinen koulutus uhkaa keskittyä ja siirtyä keskuskaupunkeihin. Pirkanmaalla Sastamalan koulutuskuntayhtymä on onnistunut luomaan maakunnallisen vastavoiman keskittymiskehitykselle. Haluan olla mukana säilyttämässä ja kehittämässä alueellisiin tarpeisiin vastaavaa ja alueita kehittävää ammatillista koulutusta.

 

Korkeakoulutus

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen profiilit näyttävät nyt eriytyneen selkeästi. Molemmat korkeakoulut ovat kuitenkin melkoisten haasteiden ja myllerrysten edessä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkamääriä ja toimipisteitä tarkastellaan kriittisesti. Yliopistoissa taas eletään hallinnollisten ja omistuspohjaan liittyvien muutosten keskellä.

Tässä tilanteessa on tärkeää pitää kiinni koulutuksen maksuttomuuden periaatteesta, koulutuksen tasosta demokraattisesta päätköksenteosta.Yliopistoissa on lisäksi huolehdittava erilaisilla rahoituksilla työskentelevien tutkijoiden asemasta ja pyrittävä paranataman sitä.

 

Vapaa sivistystyö

Kansalais-, työväen-, ja kansanopistoilla on ollut tärkeä merkitys suomalaisten sivistystason nostamisessa ja harrastamisessa. Kansalais- ja työväenopistojen asema on turvattava, sillä erityisesti maaseudulla ne ovat monenlaisen kulttuuritoiminnan ja paikallisen kehittämisen tärkeä mahdollistaja.

Vaikka kansanopistojen määrä on vähentynyt, tarjoaa niiden sisäoppilaitosmainen koulutus erinomaisia mahdollisuuksia kuntouttavaan syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan sekä epämuodolliseen taitojen hankkimiseen tai oman suunnan etsimiseen esim. lukion jälkeen. Minusta Suomessa on yhä edelleen tarvetta tällaiselle oppimisympäristölle.