Maaseutu

Maatalous muodostaa monilla alueilla maaseudulla asumisen ja elämisen ytimen, mutta maaseutu ei ole Pirkanmaallaakaan yksi yhtenäinen aluekokonaisuus, vaan koostuu erilaisista vyöhykkeistä, joiden vahvuudet ja ongelmat ovat erilaisia.

 

Kaupunkien läheisellä maaseudulla  täytyy kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen suunnitteluun yhdessä kasvavan kaupunkiseudun kanssa. Tällainen työ on meneillään esim. Tampereen seudulla.  Peltoa ja metsää halutaan ottaa asumisen käyttöön, mutta sekin on tehtävä taiten. On huomioitava maisema- ja luontoarvot sekä suunniteltava yhdyskuntarakenne niin, että työssäkäynti ja palveluiden käyttö voi tukeutua joukkoliikenteeseen.

Ydinmaaseudulla maa- ja metsätalous sekä monenlainen yrittäjyys samoin kuin työssä käynti pienemmissä taajamissa takaavat toimeentulon suurelle osalle asukkaista. Alueiden asukasluku on vakaa, mutta ikärakenne voi olla muuttumassa vanhusvoittoiseksi. Näillä alueilla on panostettava palveluihin, mutta niiden rakennetta on muokattava asukasrakenteen mukaan. Lisärakentamista on suunnattava lähinnä kylien ja muiden asutusryhmien yhteyteen sekä teiden ja vesijohto- ja viemäriverkostojen yhteyteen. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma on hyvä esimerkki tällaisesta suunnittelusta.

Syrjäisellä maaseudulla poismuutto ja autioituminen aiheuttavat vakavia ongelmia. Osa näistä alueista voi hyötyä loma-asumisen lisääntymisestä. Palvelujen takaaminen on näillä alueilla tärkein tehtävä ja sitä valtion on tuettava. Samalla on mietittävä, mitä näillä alueilla on tarjottavana muille suomalaisille, hiljaisuutta, rauhaa, elämyksiä ja kannustettava esim. luontomatkailun kehittämiseen.

Lisää vihreitä ajatuksia maaseudun kehittämisestä voit lukea Vihreiden maaseutuohjelmasta.