Valtuustoaloitteita

Luonnonsuojelualueen perustaminen Ritajärven alueelle

Yhdistyneet Kansakunnat on julistanut vuoden 2010 Luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Lisäksi tänä vuonna on käynnissä Suomen luonnonsuojeluliiton ”Luontohaaste kunnille ja seurakunnille -kampanja, johon kunnat ja seurakunnat voivat osallistua päättämällä suojella omistamansa luonnonalueen lakisääteisesti vuonna 2010. Kyseisessä kilpailussa arvioidaan kohteiden merkitystä erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Sastamalan kaupunki on selvittämässä omistamissaan metsissä kohteista, jotka täyttävät Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman, METSOn, luonnontieteelliset kriteerit. Ritajärvien alueen metsäluontoarvot ovat siinä määrin kiistattomat ja jo tässä vaiheessa hyvin tunnetut (liite 2), että rajalliset selvitysresurssit kannattaa suunnata kaupungin muihin metsiin. Ritajärven alueen suojeleminen n. 200 ha:n laajuisella kokonaan uudella luonnonsuojelualueella tarjoaisi Sastamalan kaupungille erinomaisen tilaisuuden osallistua ja pärjätä Luontohaaste-kilpailussa. Lisätietoja kilpailusta saa internetsivuilta http://www.sll.fi/lumo2010/luontohaaste

Esitämme, että Sastamalan kaupunki vastaa luonnon monimuotoisuuden haasteeseen perustamalla omistamalleen Ritäjärvien retkeilyalueelle 203 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen (kartta, liite 1). Ritajärven alue on Pirkanmaan ja koko Etelä-Suomen oloissa huomattavan arvokas ja erämainen metsäluontokokonaisuus. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin tekemän selvityksen mukaan yli puolet alueesta täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset kriteerit (alueen kuvaus, liite 2). Luonnonsuojelualueen perustaminen tukisi myös kaupunkirakennesuunnitelman toteuttamista. Siinä alue on määritelty hiljaiseksi alueeksi. METSO-ohjelma tarjoaa myös suojelun toteuttamiseen. eri mahdollisuuksia, joihin sisältyy myös mahdollisuus saada korvausta tai myyntituloa. Toisaalta suojelu ei aiheuttaisi suurtakaan tulonmenetystä, koska kaupunki on tähänkin mennessä tehnyt päätehakkuita alueella pidättyvästi.

Lopuksi toivomme, että Sastamalan kaupunki etsisi Ylisen Ritajärven luoteispuolelle suunnitellulle muutaman hehtaarin laajuiselle avohakkuulle (kuvio 286) korvaavan leimikon. Kyseinen kuvio täyttää METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet erinomaisesti. Näin yksi alueen vanhimmista ja luonnontilaisimmista metsikkökuvioista säästyisi perustettavan luonnonsuojelualueen edustavaksi osaksi.

Liitteet:
Liite 1: Ritajärven retkeilyalueen rajaus (pdf)
Liite 2: Kytömäki, Juho (2010) Raportti maastokäynnistä Ritajärvillä. 21 sivua.

Sastamalassa 8.11. 2010
Eveliina Asikainen
Mika Sillanpää
Paula Lehdistö

 

Aloite sopimusperusteisen nuohousjärjestelmän kokeilemisesta

Pelastuslain 39 §:n mukaan nuohouksen voi järjestää kolmella tavalla: alueen pelastustoimi voi tuottaa nuohouspalvelut itse, hankkia ne muulta palvelujen tuottajalta (piirinuohousjärjestelmä) tai sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta suoraan palvelujen tuottajan kanssa (sopimusperusteinen järjestelmä). Kunkin alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämistavasta, mutta eri tapoja voidaan soveltaa pelastuslaitoksen alueen eri osissa.

Maassamme käytetään yleisimmin piirinuohousjärjestelmää, ja vain erittäin harvoilla pelastuslaitoksilla on resurssit huolehtia nuohouksesta itse. Sopimusperusteiseen järjestelmään on kuitenkin siirrytty esimerkiksi Porvoossa syksyllä 2009, ja Sipoo seuraa kansalaisaktiivisuuden seurauksena perässä vuoden 2011 alussa.

Piirinuohousjärjestelmässä alueen pelastustoimi valitsee piirinuohoojan hankintalain mukaisen kilpailutuksen perusteella. Valitulla piirinuohoojalla on periaatteessa yksinoikeus harjoittaa nuohoustoimintaa alueella, mutta pelastustoimi päättää perittävästä maksusta. Sopimusperusteisessa järjestelmässä asiakas sopii nuohouksesta suoraan yrittäjän kanssa. Alueella vallitsee vapaa kilpailu nuohousyrittäjien kesken ja hinnat määräytyvät vapaasti.

Nuohousjärjestelmästä riippumatta vastuu huolehtia tulisijojen ja hormien nuohouksesta kuuluu aina rakennuksen omistajalle ja haltijalle. Edelleen järjestelmästä riippumatta alueen pelastustoimi valvoo nuohoustoimintaa ja nuohoojille myös asetetaan samat vaatimukset. Nuohoojalta esimerkiksi vaaditaan aina nuohoojan ammattitutkinto.

Molemmissa järjestelmissä on hyvät ja huonot puolensa. Piirinuohous pyrki alunperin takaamaan palvelun saatavuuden syrjäseuduillekin ja saman hintatason kaikille. Järjestelmä kuitenkin sulkee pois muut yrittäjät alueelta ja rajoittaa siten asiakkaiden valintamahdollisuuksia. Sopimusperusteisessa järjestelmässä asiakas saa tilata palvelun haluamaltaan yritykseltä ja sopia hinnasta ja ajankohdasta vapaasti. Järjestelmä ei rajoita nuohousyrittäjien toimintaa alueella, mutta järjestelmässä piilee riski, että hinnat nousevat koska pelastustoimi ei pysty niihin vaikuttamaan. Vapaasta järjestelmästä ei vielä ole paljon kokemuksia, mutta toistaiseksi näyttää, että hinnat ovat pysyneet piirinuohouksen tasolla, osittain jopa pudonneet sen alle.

Kilpailuviraston mielestä nuohouspalvelut pitäisi pääsääntöisesti järjestää vapaan elinkeinon harjoittamisen ja kilpailun kautta. Nykyinen piirinuohousjärjestelmä ei edistä palvelutason kehittämistä, koska asiakkaat eivät pysty reagoimaan normaalilla tavalla tarjotun palvelun laatuun tai hintaan. Lisäksi muut nuohousliikkeet suljetaan alueella pois. Myös markkinaoikeus on kyseenalaistanut piirinuohousjärjestelmän.

Muutaman päivän aikana Kiikassa ja Keikyässä on kerätty satoja nimiä kansalaisaddressiin, jossa toivotaan sopimusperusteiseen nuohousjärjestelmään siirtymistä. Tämä osoittaa, että kuntalaiset todella haluavat järjestelmän muutosta.

Kiikan ja Keikyän alueella toimii tällä hetkellä piirinuohoojan lisäksi ainakin toinen nuohouspalveluja tarjoava yrittäjä. Huittisissa ja muualla Sastamalan alueella yrittäjiä on lisää, joten voisi olettaa, että palvelutarjontaa riittäisi myös sopimusperusteisessa järjestelmässä.

Ehdotammekin, että kaupunginhallitus esittää Tampereen aluepelastuslaitokselle kokeilua, jossa Kiikan ja Keikyän nuohoustoiminta muutetaan sopimusperusteiseksi.

Sastamalassa 20.9.2010
Eveliina Asikainen
Mika Sillanpää
Ismo Sylander

 

Lapsiperheiden palvelutarpeiden ja -toiveiden kartoittaminen Sastamalassa

Lapsiperheet ovat kunnissa haluttuja asukkaita. Samalla lapsiperheiden ja erityisesti kuntaan muuttavien perheiden palvelutarpeista ja -toiveista liikkuu monenlaisia käsityksiä, joilla sitten perustellaan lapsiperheiden palveluihin liittyviä monensuuntaisia ajatuksia. Sastamalan Vihreä valtuustoryhmä on sitä mieltä, että päätöksenteon tulisi näissäkin asioissa perustua mahdollisimman suuressa määrin tiedolle asiakkaiden määristä ja heidän toiveistaan. Yksi vihreän politiikan tärkeä kulmakivi on nimittäin kuntalaisten elämäntilanteiden kunnioittaminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen.

Sastamalan kouluverkkoon liittyen on tehty selvityksiä ja nuorisovaltuusto on kartoittanut nuorten vapaa-ajan palvelutoiveita, mutta alle kouluikäisten lasten perheiden palvelut ja palvelutoiveet ovat kartoittamatta. Tässä ymmärrämme palvelut laajasti, mutta niihin kuuluvat ainakin päivähoito, neuvola ja erilaiset kerhot ja näistä tiedottaminen.

Niukkenevien resurssien aikana pidämme tärkeänä, että palvelut kohdentuvat oikein niin että tuotetut palvelut ja niitä tarvitsevat asukkaat kohtaavat. Haluamme myös muistuttaa siitä, että lapsiperheet ja nuoret ovat strategian keihäänkärkenä, silloin heidän palvelujensakin pitäisi olla selkeästi yli lakisääteisten vaatimusten. Haluamme myös vahvistaa sellaista toimintatapaa, jossa asukkaita ja työntekijöitä – siis ko. palvelujen käyttämisen ja tuottamisen asiantuntijoita käytetään voimavarana päätöksenteossa.

Muistissamme on vielä Omenapuiston avoimen päiväkodin lakkauttaminen, joka tapahtui nopeasti ilman että ketään velvoitettiin järjestämään korvaavaa palvelua. Esitettiin vain hurskas toive, että järjestöt aloittaisivat toiminnan. Omenapuisto toimi – puutteineenkin – syrjäytymisvaarassa olevien lapsiperheiden matalan kynnyksen tukena sekä kotihoidossa olevien lasten sosiaalisen kehityksen tukena. Nyt murehditaan perhesosiaalityön kustannusten nousua.

Esitämme, että Sastamalan kaupunki laatii kaupungin lapsiperheille suunnatun kyselyn, jolla selvitetään lapsiperheiden tietoisuutta heille suunnatuista palveluista, palvelujen käyttöä ja sen vaivattomuutta, tyytyväisyyttä saatavilla oleviin palveluihin sekä toiveita vaihtoehtoisista palveluista. Tällaista tietoa voidaan käyttää myös prosesseja kehitettäessä.

Kyselyn tekemisen tueksi olemme laatineet liitteen, jossa on luonnosteltu kyselyä lapsiperheiden näkökulmasta. Ajattelemme, että kyselyn laatiminen ja raportointi sopisi hyvin esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöksi.

Sastamalassa 14.6.2010
Eveliina Asikainen
Mika Sillanpää
Ismo Sylander

 

Kasvatus- ja opetusstrategia

Taloudellinen taantuma ja säästötavoitteet ovat tuoneet kouluverkon supistamisen Sastamalan valtuuston päätettäväksi kerran jo tänä keväänä ja uudelleen ensi syksynä, vaikka lokakuun 2008 kuntavaalien alla puhuttiin laajasti siitä, että on ensin katsottava kouluverkon toimintaa uudessa tilanteessa ja tehtävä päätökset sen perusteella. Kevään aikana käydyssä keskustelussa on tullut esille myös huoli esim. erityisopetusresurssien riittävyydestä ja yläkoulun tuntikehyksestä, kun päätettiin säilyttää Tervamäen ja Salokunnan koulut tässä tilanteessa.

Myöhemmin on tullut esille verkostolukioon liittyviä kysymyksiä, mutta näistä ei ole tullut valtuuston päätettäviä kysymyksiä. Erilaiset kasvatukseen ja opetukseen liittyvät asiat painottuvat päätöksenteossa vinosti sen mukaan, mitä asioita päätetään valtuustossa ja mitä ei. Sastamalan Vihreässävaltuustoryhmässä on laadittu kevään aikana omaa ehdotus kouluverkon tulevaisuudesta ja havahduttu samalla kaipaamaan kokonaisvaltaista kasvatus- ja opetusstrategiaa Sastamalalle.

Kasvatusjohtajan keväällä tekemä selvitys luo hyvln pohjan, mutta myös varhaiskasvatuksen, yläkoulujen ja toisen asteen koulutuksen kokonaisuuksia sekä esim. erityisopetuksen ja oppilashuollon resurssointia, tehtävää ja tavoitteita olisi tarkasteltava strategisella tasolla.

Samalla tämä työ toimisi valmistelussa olevan Sastamalan strategian "Lasten ja Nuorten Sastamala" strategisen menestystekijän muuttamisena toiminnaksi ja auttaisi hahmottamaan opetus- ja kasvatuspalveluiden tarjonnan ja kaupunkirakennesuunnitelman painopisteiden välistä suhdetta.

Kasvatus- ja opetusstrategian laatimisessa tärkeässä osassa on myös avoimuus suhteessa kasvatus- ja opetuspalvelujen työntekijöihin ja käyttäjiin sekä heitä edustaviin tahoihin. Usein muutoksen suurin este on luottamuksen puute ja se, että ei tunneta riittävän hyvin muiden tavoitteita. Osallistamisella ja avoimella dialogilla on mahdollista rakentaa luottamusta, mikä voi tuottaa uusia luovia ratkaisuita tai ainakin helpottaa päätösten hyväksymistä.

Esitämme että Sastamalalle laaditaan kasvatus- ja opetusstrategia vuorovaikutteisesti prosessien osallisten kanssa. Mikäli strategia valmistuu ennen joulukuista talousarviokokousta, luo se myös erinomaisen pohjan talousarviokokouksessa tehtäville päätöksille.

Sastamalassa 29.6.2009

Sastamalan Vihreä valtuustoryhmä

 

Sähkönsäästö tietotekniikassa

Motivan tekemän selvityksen mukaan henkilökohtaisten työasemien ja niihin liitettyjen oheislaitteiden, kuten tulostimien ja kopiokoneiden, tarpeeton sähkönkäyttö aiheuttaa vuosittain julkishallinnossa jopa 10 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset – tai olisi mahdollista vähentää kuluja jopa 60 %. Lisäksi tulostinasetuksilla ja kaksipuolisen tulostuksen mahdollistavilla laitteilla voidaan säästää paperia huomattavasti.

Raportin mukaan kyseisiin säästöihin päästään parissa vuodessa pääsääntöisesti pelkästään ATK-asiantuntijoiden nykyistä systemaattisemmalla työllä, käyttäjien omalla ohjeiden mukaisella toiminnalla sekä normaalilla työasemien ja oheislaitteiden uusimiskierrolla. Tarkoituksena ei ole vähentää tietokoneiden hyödyllistä käyttöä tai heikentää tietoturvallisuutta vaan vähentää koneiden sähkönkulutusta silloin, kun niitä ei käytetä.

Sastamalan kaupungilla on tietojemme mukaan yli 1 200 erilaista työasemaa. Tietääksemme kaupungilla ei ole minkäänlaista työasemien tai oheislaitteiden käyttöön liittyvää ohjeistusta. Tuntematta tarkemmin kaupungin konekantaa ja hankinnassa käytettyjä energiatehokkuuskriteerejä on vaikea arvioida säästöjen suuruusluokkaa. Motivan energialaskurin mukaan olisi kuitenkin mahdollista saavuttaa 10 000 – 20 000 euron säästöt suhteellisen yksinkertaisella ohjeistuksella.

Esitämme että

1) työasemien ja oheislaitteiden sähkönsäästö vastuutetaan selkeästi yhdelle henkilölle tai ryhmälle Sastamalan kaupungissa tai Satu Oyssä.

2) Työasemien hankintoja kilpailutettaessa laitteiden energiatehokkuus on osa kilpailutettavia ominaisuuksia

3) Hankitut laitteet säädetään toimimaan mahdollisimman energiatehokkaasti, kuitenkin niin, että keinot eivät häiritse varsinaista työtä.

4) Suunnitellaan laitteiden käyttäjien virransäästöohjeistus ja seurataan ohjeistuksen käyttöä.

Lisätietoa esitysten toteuttamiseen löytyy mm. Motivan Toimiston energiansäästö –sivustolta.

Sastamalassa 27.4.2009
Eveliina Asikainen

 

Koirapuiston perustaminen Vammalaan

Vammalan vihreä valtuustoryhmä esittää koirapuiston perustamista Vammalaan. Koirapuistolla tarkoitamme aluetta, jossa olisi mahdollista päästää koira liikkumaan vapaana omistajansa valvonnassa ja kenties jopa uimaan.

Vammalan vihreä valtuustoryhmä esittää koirapuiston perustamista Vammalaan. Koirapuistolla tarkoitamme aluetta, jossa olisi mahdollista päästää koira liikkumaan vapaana omistajansa valvonnassa ja kenties jopa uimaan.

Tällaisen alueen tarpeesta kertoo sekin, että Vammalan palveluskoiraharrastajien harjoitusalueella ulkoilutetaan muidenkin koiria jopa niin, että se toisinaan häiritsee alueen käyttöä.

Koiran näkökulmasta taas vapaana liikkuminen ja toisten koirien kanssa oleminen ovat osa koiran luonnollista elämää. Kaupunkiympäristössä näiden vaatimusten toteutuminen on lähes mahdotonta. Kuitenkin taajama-alueellakin on koiria ja koiranomistajia. Koirapuisto helpottaisi heidän elämäänsä.

Kolmanneksi koirapuisto vähentäisi koiranjätöksiä muissa puistoissa ja katuvarsissa ja vaikuttaisi näin yleisen viihtyvyyden ja kaupunkikuvan paranemiseen.

Uskomme, että Vammalan keskustan alueelta on mahdollista löytää koirapuistolle sopiva alue, jolloin asia olisi hyvä ratkaista keskustan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Toivomme, että asian valmistelussa ollaan yhteydessä mm. Vammalan palveluskoiraharrastajiin, joilla on aiheeseen liittyvää asiantuntemusta ja mielenkiintoa asian edistämiseksi.

Vammalassa 25.2.2008

Eveliina Asikainen

Sinilevätilanteesta tiedottaminen

Kesän 2007 aikana olemme saaneet lukea lehdistä yllättävistä sinileväkukinnoista mm. Ylistenjärvellä. Olipa sinileväkukinnan syy mikä hyvänsä – palautumaton rehevöityminen tai poikkeukselliset sääolot – on aktiivinen ja mahdollisimman kattava tiedottaminen asukkaille tärkeää. Kyseessä ei ole pelkkä esteettinen haitta vaan usein sinileväkannat tuottavat myös hermo- ja maksamyrkkyjä.

Ympäristöterveydenhuollosta ja siihen liittyvästä uimarantojen sinilevätarkkailusta Vammalassa vastaa Sastamalan perusturvakuntayhtymä Vammalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Tähän mennessä sinileväkukinnoista on tiedotettu uimarantojen ilmoitustauluilla.

Vaikka sinilevähavainto olisikin tehty osana uimarantojen vedenlaadun valvontaa, itse levä ei koskaan rajoitu vain uimarannalle. Lisaksi moni hukkareissu leväisille uimarannoille voisi jäädä tekemättä, jos uimarit voisivat jo etukäteen tarkistaa sinilevätilanteen.

Vammalan vihreä valtuustoryhmä esittää, että kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta asukkailla olisi mahdollisimman kattava ja ajantasainen tieto tarkkailtujen järvien sinilevätilanteesta. Sinilevätilanteesta Vammalan uimarannoilla voisi tiedottaa esim. paikallisradion, kaupungin sivujen ja paikallislehdissä julkaistavien tiedotteiden avulla. Kaikki tämä vähentäisi asukkaiden riskiä altistua myrkyllisille sinileville ja lisäisi luottamusta ympäristövalvontaan.


Vammalassa 27.8.2007

Vammalan vihreä valtuustoryhmä
Eveliina Asikainen

 

Valtuustoaloite Vammalan liittymiseksi kuntien energia- ja ilmastosopimukseen

Tammikuussa julkaistun kansainvälisen tieteellisen arvioinnin mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia. Muutoksen suuruuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa vielä paljon, mutta työtä täytyy tehdä kaikilla tasoilla kansainvälisestä päätöksenteosta yksityishenkiöihin. Myös kunnilla ja kaupungeilla on oma tärkeä osansa ja monia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.

Kunnissa tärkeitä ilmaston suojeluun liittyviä toimintoja ovat mm. maankäytön suunnittelu, energiantuotanto ja sähkön hankinta. Lisäksi monilla tavaroiden ja palvelujen hankintaan sekä rakentamiseen liittyvillä toiminnoilla on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Erityisen suuria vaikutuksia voi liittyä ajoneuvokannan ylläpitoon ja uusien ajoneuvojen hankintaan. Työantajana kaupungilla on myös mahdollisuus kannustaa työntekijöitään eri tavoin julkisen liikenteen käyttöön tai työmatkaliikuntaan. Esim. Tampereella on selvitetty erityisesti kaupungin mahdollisuuksia liikenteen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähentämisessä.

Monissa suurissa kaupungeissa ilmastomuutokseen on jo tartuttu tekemällä kunnan ilmastostrategia. Myös Kuntaliitto kannustaa kuntia tähän. Esim. tämän vuoden helmikuussa se järjesti seminaarin kuntien varautumisesta ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Esim. pääkaupunkiseudun kunnilla, Kuopiolla ja Porin seutukunnalla on jo omat ilmastostrategiat tai -ohjelmat.

Kuntien ilmastotyön sekä energia- ja ympäristötehokkuuden parantamisen työvälineeksi Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kuntaliitto ovat laatineet kuntien energia- ja ilmastosopimuksen. Sopimuksella pyritään järjestelmälliseen energiansäästöön kunnassa, kunnan omistamien rakennusten, kunnallisten palvelujen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Yksittäiset kunnat liittyvät sopimukseen omilla päätöksillään.

Kunta hyötyy sopimuksesta mm. siten, että se saa valtion tukea energiakatselmuksiin sekä energiansäästöön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyviin investointeihin. Lisäksi sopimukseen liittyy KTM:n maksama kolutuspaketti energiansäästöstä.

Vammalan Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Vammalan kaupunki liittyy kuntien energia- ja ilmastosopimukseen. Sopimus on osa vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian sekä siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman toteutusta.

Vammalassa 12.3.07

Eveliina Asikainen

 
  

Valtuustoaloite Vammalan liittymiseksi kuntien energia- ja ilmastosopimukseen


18 Tammikuussa julkaistun kansainvälisen tieteellisen arvioinnin mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on tieteellinen tosiasia. Muutoksen suuruuteen voidaan kuitenkin vaikuttaa vielä paljon, mutta työtä täytyy tehdä kaikilla tasoilla kansainvälisestä päätöksenteosta yksityishenkiöihin. Myös kunnilla ja kaupungeilla on oma tärkeä osansa ja monia mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.

Kunnissa tärkeitä ilmaston suojeluun liittyviä toimintoja ovat mm. maankäytön suunnittelu, energiantuotanto ja sähkön hankinta. Lisäksi monilla tavaroiden ja palvelujen hankintaan sekä rakentamiseen liittyvillä toiminnoilla on merkittäviä ilmastovaikutuksia. Erityisen suuria vaikutuksia voi liittyä ajoneuvokannan ylläpitoon ja uusien ajoneuvojen hankintaan. Työantajana kaupungilla on myös mahdollisuus kannustaa työntekijöitään eri tavoin julkisen liikenteen käyttöön tai työmatkaliikuntaan. Esim. Tampereella on selvitetty erityisesti kaupungin mahdollisuuksia liikenteen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vähentämisessä.

Monissa suurissa kaupungeissa ilmastomuutokseen on jo tartuttu tekemällä kunnan ilmastostrategia. Myös Kuntaliitto kannustaa kuntia tähän. Esim. tämän vuoden helmikuussa se järjesti seminaarin kuntien varautumisesta ja sopeutumisesta ilmastonmuutokseen. Esim. pääkaupunkiseudun kunnilla, Kuopiolla ja Porin seutukunnalla on jo omat ilmastostrategiat tai -ohjelmat.

Kuntien ilmastotyön sekä energia- ja ympäristötehokkuuden parantamisen työvälineeksi Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kuntaliitto ovat laatineet kuntien energia- ja ilmastosopimuksen. Sopimuksella pyritään järjestelmälliseen energiansäästöön kunnassa, kunnan omistamien rakennusten, kunnallisten palvelujen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. Yksittäiset kunnat liittyvät sopimukseen omilla päätöksillään.

Kunta hyötyy sopimuksesta mm. siten, että se saa valtion tukea energiakatselmuksiin sekä energiansäästöön ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöön liittyviin investointeihin. Lisäksi sopimukseen liittyy KTM:n maksama kolutuspaketti energiansäästöstä.

Vammalan Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Vammalan kaupunki liittyy kuntien energia- ja ilmastosopimukseen. Sopimus on osa vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian sekä siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman toteutusta.

Vammalassa 12.3.07
Eveliina Asikainen

Keskustelupalstan palauttaminen kaupungin sivuille

Vammalan kaupungin verkkosivuilla toimi vilkas, kantaaottava ja kansalaisosallistumista edistävä keskustelupalsta kunnes kaupunginhallitus päätti sulkea palstan 30.5. 2005. Hallituksen päätöksestä ei voinut suoraan lukea perusteluita sulkemiselle. Lehtihaastatteluissa sulkemista perusteltiin sillä, että palstalla käyty keskustelu teki hallaa kaupungin imagolle.

Verkkokeskustelu on osa nykyaikaista viestintää ja palautetta. Verkkopalsta toimii jonkinlaisena varaventtiilinä aivan torikeskustelujen tapaan. Samalla osallistumiskynnys madaltuu ja tapahtumien seuraaminen lisääntyy. Todennäköisesti käynnit kaupungin sivuilla ovat vähentyneet huomattavasti keskustelupalstan lakkautuspäätöksen jälkeen.

Kaupungin keskustelupalstan suosio on liittynyt osaltaan siihen, että siellä on voinut esittää näkemyksiään anonyyminä ja rekisteröitymättä mihinkään. Palstan säilyttäminen tällaisena on tärkeää jo siksi, että vain siten taataan riittävän vilkas keskustelu. Voi myös ajatella, että vaaleilla valituille luottamushenkilöille täytyykin saada esittää palautetta anonyymisti myös vaalien välillä, ei vain neljän vuoden välein.

Myös kaupungin viranhaltijoiden osallistuminen keskusteluun on tärkeää. Palsta toimii hyvänä vastauskanavana erilaisiin kysymyksiin ja kummasteluihin. Saman vastauksen voi lukea suurempi joukko ihmisiä. Lisäksi toimiva keskustelupalsta on osa kehittyvää, rohkeaa ja uudistuvaa asioiden valmistelua. Virkamiehet voivat esim. avata keskusteluja sellaisista valmisteltavina olevista asioista, joihin muutenkin kuuluu kansalaisten osallistaminen tai kuuleminen. Nuoret kaupunkilaiset ovat tottuneet käyttämään nettiä asiointiin ja keskustelupalstoja mielipiteiden vaihtoon. Se, että he voivat käyttää itselleen tuttuja palaute-, vaikuttamis- ja mielipiteenmuodostamistapoja aktivoi heitä myös kunnallisiin asioihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme anonyymin keskustelupalstan avaamista uudelleen Vammalan kaupungin verkkosivuille sekä keskustelupalstan käytön kehittämistä asioiden valmistelussa.

Vammalassa 27.6. 2005

Eveliina Asikainen
Marjo Anttoora
Marja Ahola
Regina Salkovic
Marju Sundgren
Petri Koivu
Pentti Haapahuhta
Timo Saarela
Kerttu Tuomisto
Jukka-Pekka Selin
Tarja Pietilä
Taru Kaaja
Ismo Sylander
Taina Koski-Vähälä

 

Ulkoilureitin perustaminen vanhalle ratapohjalle Karkkuun

Vanhan Tampere – Pori –radan ratapohja on Karkussa erittäin suosittu epävirallinen lenkkeily- ja ulkoilupolku. Vakituisten asukkaiden lisäksi sitä käyttävät monet Hoikan opiston sekä Karkun evankelisen opiston ja Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen opiskelijat ja asiakkaat. Myös Karkun luonto- ja kulttuuripolku kulkee osittain ratapohjaa pitkin. Lisäksi Heinoon suunnalla on runsaasti Karkun koulussa käyviä lapsia, joista osalla koulumatka on niukasti alle maksuttomaan koulukyytiin oikeuttavan 5 km.

Ratapohjan kunnostaminen ja perustaminen viralliseksi ulkoilureitiksi tekisi näiden lasten koulumatkasta huomattavasti nykyistä turvallisemman, sillä Riippiläntiellä on aamuisin ja iltapäivisin huomattavan paljon Hoikan opistolle, Karkun evankeliselle opistolle ja Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitokselle suuntautuvaa työmatkaliikennettä.

Vuonna 2003 tehdyssä Karkun kyläkyselyssä ja siihen pohjautuvassa kyläsuunnitelmassa ulkoilureitin perustaminen ratapohjalle oli yksi eniten kannatusta saaneista hankkeista. Karkun taajaman oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa (tarkistettu 19.12.2002) ratapohjalle on merkitty sitova ulkoilureittiyhteys.

Ratapohjalla on nykyisin kuitenkin monta omistajaa, kun Ratahallintokeskus myi maan siihen rajoittuville tiloille. Näin ollen kunnossapito ei kuulu keskitetysti kellekään. Rautatien pohja on toki hyvin perustettu ja pysyy helposti kuljettavana ja tasaisena, mutta vuosien kuluessa ympäröivä kasvillisuus on tunkeutunut ratapohjalle kaventaen varsinaista kulkureittiä. Osin reunoilla kasvavat pensaat ovat myös peittäneet maisemat ja hankaloittavat esim. hiihtämistä. Lisäksi Karkun kirkon lähistöllä ratapohjan käyttöä on yritetty estää esim. läjittämällä alueelle maata.

Edellä mainituilla perusteilla Vammalan vihreä valtuustoryhmä esittää, että Vammalan kaupunki ryhtyisi tarvittaviin toimiin ulkoilureitin perustamiseksi vanhan Tampere – Pori –radan pohjalle välillä Krouvi – Karkun kirkko.

Vammalassa 21.3.2005


Vammalan vihreä valtuustoryhmä
Eveliina Asikainen

Ympäristönäkökohtien huomioiminen Vammalan kaupungin hankinnoissa

Kaupunki on suuri erilaisten tuotteiden ja palvelujen hankkija ja näiden hankintojen kilpailuttamisen hallinta on hyvin tärkeää. Hankintojen tekoa säätelee julkisiin hankintoihin liittyvä lainsäädäntö, jossa puhutaan kokonaistaloudellisesti edullisimman vaihtoehdon valitsemisesta. Kokonaistaloudellisuuteen voi kuitenkin liittyä erilaisia laadullisia kriteereitä, kunhan ne on mainittu tarjouspyynnössä. Tuotteiden ja palveluiden ympäristöystävällisyys – kestävyys laajasti ymmärrettynä – on osa niiden laatua.

Ympäristöministeriössä vuonna 2000 tehdyn selvityksen mukaan ympäristökriteerien käyttäminen hankinnassa vaihtelee huomattavan paljon. Kuitenkin Suomessa on kaupunkeja joissa ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys ovat olleet tärkeitä hankintoja ohjaavia periaatteita jo 1990-luvun alkupuolelta.

Jotta ympäristönäkökohtien huomioiminen hankinnoissa onnistuisi tarvitaan yleisen tason ohjeistus niiden huomioimisesta sekä yksittäisiin tarjouspyyntöihin liittyvät ympäristökriteerit. On myös tärkeää määritellä se, millainen asema ympäristökriteereillä on suhteessa muihin tarjouspyynnössä esitettyihin kriteereihin.

Vammalan Vihreä valtuustoryhmä esittää, että Vammalan kaupungissa ryhdytään valmistelemaan yleistä ohjeistusta ympäristönäkökohtien huomioimisesta kaupungin hankinnoissa sekä tarjouspyyntöihin sisällytettäviä ympäristökriteereitä.

Vammalassa 17.1.05


Vammalan Vihreä valtuustoryhmä
Eveliina Asikainen