Kotikyläni on Karkku

Jokainen on jostain kotoisin. Omat juureni ovat Etelä-Savossa, Puumalassa. Kuitenkin nykyisin voin sanoa olevani kotoisin Karkusta. Kaksikymmentä vuotta sitten tulin töihin Hoikan opistolle. Myöhemmin löytyi talo ja sydän alkoi sykkiä ihanalle kylälle. Olen nyt ihan karkkulainen.

Itäsuomalaiselle Karkun keskusta, Palviala oli kuin Agatha Christien romaanien pikkukylä. Ihmiset jutustelivat kylänraitilla, juorusivat kaupassa tai postissa sopivasti keskellä kylää, kurkistelivat toistensa puutarhoihin. Ja kaiken lisäksi täällä pysähtyi juna!

Tällainen tiiveys oli savolaisen mäkiasutuksen lapselle todella omituista. Lisäksi se, että kylä ei ollut kokenut 1970-luvun kuntakeskususarkkitehtuurin kauheuksia teki siitä helmen. Onni siis, että Karkku liittyi Vammalaan 1974.

Vuosien aikana minusta on tullut kyläaktiivi. Olen myynyt leivonnaisia kylän kahvilassa, hoitanut jäätä, seisonut kilometritolppana lasten hiihdoissa, hoitanut istutuksia, puolustanut kirjastoa ja tehnyt kyläsuunnitelmaa.

Samalla oln tutustunut kymmeniin ihaniin ihmisiin. Esimerkiksi Wanhan Harsun isäntäpariin Upi ja Maiju Vuorenojaan. Heillä on rohkeutta unelmoida ja taitoa toteuttaa unelmiaan, esmerkkinä Sastamala Gregoriana ja Karkun kylän kotisivut. Kylän sivuilla Upi esittelee mm. niin historian kuin tulevaisuuden merkkihenkilöitä kylältämme. Tänään hän haastatteli sinne minua. Kiitos Upi!