Hyvän elämän maaseutukaupunki on myös perinteistä ponnistava edelläkävijä

Syksyllä Sastamalan valtuusto laati kaupungille strategian. Siinä määrittelimme Sastamalan Hyvän elämän maaseutukaupungiksi. Helppoa asumista ja muuttovoittoisuutta korostavassa linjapaperissa tämä määritelmä on paikallaan, mutta kaupunkimme voisi määritellä monella muullakin tavalla – esimerkiksi perinteistä ponnistavaksi edelläkävijäksi.

Perinteiden ja Sastamalan yhteyden tunnistaminen on helppoa. Täällä ollaan juurevia, ylpeitä kotiseudusta ja siitä, että suku on asunut täällä vuosisatoja. Monet tapahtumat pohjautuvat vanhan arvostukseen: Vanhan kirjallisuuden päivät, Sastamala Gregoriana ja uusimpana Sastamalan Wanhat talot.

Sen että Sastamala on edelläkävijä, tajuaa, kun kääntää katseen muualle. Täällä monet sellaiset asiat ovat arkea, joita muualla vasta suunnitellaan.

Yksi erinomainen esimerkki on maksuton ehkäisy nuorille. Tällä hetkellä monissa kunnissa tehdään asiasta valtuustoaloitteita, mutta Sotesi lähti kokeilemaan asiaa jo kesällä.  Toinen esimerkki on saattohoidon järjestäminen terveyskeskussairaalassa ja kolmas Anninpirtin yksilövastuullinen hoitotyömalli, joka on tehnyt niin asukkaiden elämän kuin hoitajien työn mielekkäämmäksi.

Muita esimerkkejä ovat viljelijöiden kouluttaminen sähköisten lomakkeiden täyttöön, oppilaskuntien huippukokouksiin perustuva nuoria osallistava budjetointi ja liikuntavälineiden lainaaminen kirjastosta - muutamia mainitakseni.

Olennaista näissä on, että kunnan työntekijät ovat laittaneet itsensä likoon. He ovat lähteneet rohkeasti kokeilemaan. Samaa kokeilunhalua löytyy myös perinteeseen nojaavien tapahtumien taustalta. Sastamala Gregoriana tarina alkaa oivalluksesta, että Pyhän Marian kirkossa on upea akustiikka.

Muistetaan siis sekä perinteet että rohkeus luoda uutta, kun puhumme Sastamalasta ja kun kehitämme kaupunkiamme virkahenkilöinä, päättäjinä, yrittäjinä ja kuntalaisina. Niin rakennamme hyvää elämää täällä.

Kirjoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 8.2.2018