Energiajärjestelmän muuttaminen on mahdollista!

Tulen juuri ympäristöpolitiikan väitöstilaisuudesta, jonka aiheena oli paikallisen energiahuollon ympäristöpoliittinen liikkumavara. Taru Peltola oli perehtynyt useiden kuntien energianhuoltoratkaisuihin ja eritysesti puuenergiaan paikallisen energianhuollon vaihtoehtona. Väitöstilaisuuden keskustelu vastaväittäjä Raimo Lovion johdolla tarjosi paljon hienoja ajatuksia vihreän energiapolitiikan tueksi.
Tutkimuksen ilahduttava tulos oli, että vaikka energiajärjestelmä on jähmeä ja vaikeasti muutettava, niin muutos on mahdollinen. Suuren, radikaalin muutoksen sijaan pienet paikalliset muutokset ovat varteen otettava muutoksen toteuttamsien malli. Niistä voi kasvaa valtakunnallisiinkin käytäntöihin yllättävällä tavalla vaikuttavia voimia.

Sitä paitsi, energiajärjestelmän muutos on välttämätön, mutta kellään ei ole visiota tulevaisuuden järjestelmästa  vaikkapa 50 vuoden jänteellä. Epävarmuus alalla on valtava. Mitä poliitikkojen kannattaa tehdä tässä tilanteessa? Valita yksi järjestelmä ja teknologia (siis ydinvoima) ja unohtaa muut?

Ei suinkaan. Tulevaisuuteen suuntautuva energiapolitiikka tukee monimuotoisia uusia innovaatioita, pieniä muutoksia ja uskoo siihen, että kaikkea ei ole vielä keksitty. Ydinvoiman asettaminen “samalle viivalle muiden energiamuotojen kanssa”, on käytännössä vanhaan sitoutumista  ja uusien innovaatioiden kuoppaamista jo ennen niiden syntymää.

Raimo Lovion sanoin “energiaa kuluttavan laitteen kehittäminen on naurettavan helppoa, mutta uuden energiaa tuottavan laitteen kehittäminen todella vaikeaa.” Siis satsataan energian säästöön ja uusiin tuotantotapoihin, kännykkäteollisuus pitää kyllä itse huolen panostuksistaan.