Harkittua ydinvoimapolitiikaa - kiitos!Torstai 24.6.2010 - Eveliina Asikainen Allekirjoitin yhtenä 40 tutkijasta julkilausuman, jossa vetoamme, että kansanedustajat punnitsisivat tarkoin torstaina 1.7. tehtävää ydinvoimapäätöstä. Julkilausumassa todetaan, ettei ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen taustaksi ole selvitetty muita vaihtoehtoja. Kuitenkin mahdollisuudet tehostaa sähkön käyttöä ja lisätä uusiutuvaa energiaa sähköntuotannossa ovat mittavat, ja niiden täysi toteuttamiskelpoinen potentiaali on otettava eduskunnassa tarkasteluun. Julkilausuma kokonaisuudessaan: Suomen sähkön tarve mahdollista kattaa myös ilman lisäydinvoimaa Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä ydinvoiman rakentamisesta. Kahden uuden ydinvoimalan sijaan Suomen sähkön tarve voidaan kuitenkin kattaa myös muin tavoin. Valmistuttuaan Olkiluoto 3 tuottaa yksin viitisentoista prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Tämän lisäksi tulevaisuuden sähkön tarve voidaan kattaa tehostamalla sähkön käyttöä teollisuudessa, palveluissa ja kotitalouksissa, korvaamalla sähkölämmitystä, tasaamalla kulutushuippuja, lisäämällä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa sekä rakentamalla suunniteltua enemmän sähkön tuotantoa tuulivoimalla, bioenergialla ja muilla uusiutuvilla energianlähteillä. Muuhun kuin lisäydinvoimaan perustuvilla ratkaisuilla on monia yhteiskunnallisia etuja. Kotimaiset vaihtoehdot esimerkiksi työllistävät enemmän ja tarjoavat usein paremman vientipotentiaalin. Niihin ei liity suuronnettomuuden tai ydinjätteiden kaltaisia riskejä. Suomen energiakeskustelua tuntuu valitettavan usein leimaavan vaihtoehdottomuus. Ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen taustaksi ei selvitetty muita vaihtoehtoja. Ydinenergialain mukainen yhteiskunnan kokonaisedun arviointi edellyttää kuitenkin ydinvoiman lisärakentamisen vertaamista sen toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin. Mahdollisuudet tehostaa sähkön käyttöä ja lisätä uusiutuvaa sähköntuotannossa ovat mittavat ja niiden täysi toteuttamiskelpoinen potentiaali on otettava eduskunnassa tarkasteluun. Päätös tulevaisuuden energiaratkaisuista on kansakunnalle strateginen valinta, joka tulee tehdä harkiten. Me allekirjoittaneet pidämme tärkeänä, että ottaessaan kantaa periaatepäätöksiin eduskunta tarkoin punnitsee sekä ydinvoiman lisärakentamisen että sen vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Julkilausumasivulle pääset tästä |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ydinvoima, energiapolitiikka |
Atomivoimaako - ei ikinä kiitos!Lauantai 24.4.2010 - Eveliina Asikainen Hallituksen ydinvoimapäätös on saanut minut muistelemaan omaa ydinvoiman vastustamisen historiaani. Huhtikuun lopussa 1986 liftasin vitostietä pitkin Helsinkiin ydinvoimamielenosoitukseen. Päässä oli baskeri, johon oli kiinnitetty iso “Atomivoimaako - ei kiitos” -tarra. Mielenosoituksesta on jäänyt mieleen erilaiset iskulauseet sekä amerikkalaisnainen, joka halusi ikuistaa suomalaiset ydinvoimamielenoisoittajat. Tuona kesänä liftasin enemmänkin samaisen baskerin ja atomivoimanvastustarran kanssa. Joskus asiasta syntyi keskustelua siihen tyyliin, että eikö “vihreän nuoren” (sellaista järjestöä ei vielä ollut olemassakaan) pitäisi kannattaa ydinvoimaa, koska se on kuitenkin vähäpäästöisempää kuin muut tarjolla olevat energianlähteet. Silloin ei puhuttu hiilidoksidista vaan hiilen sisältämistä happamoittavista päästöistä. Argumentoin tiukasti energiansäästön puolesta - ja niin teen yhäkin. Siksi tuen vihreitä kansanedustajia työssään ydinvoiman lisärakentamisen estämiseksi eduskuntakäsittelyssä. Kentis kaivan esiin myös baskerin ja etsin siihen jostain komean tarran. Ja olen mukana äänestämässä ydinvoimaa historiaan. Olethan sinäkin, autetaan kansanedustajiamme sanomaan atomivoimalle lopullisesti “ei kiitos”! |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ydinvoima, energiapolitiikka |
Energiajärjestelmän muuttaminen on mahdollista!Perjantai 12.1.2007 - Eveliina Asikainen Tulen juuri ympäristöpolitiikan väitöstilaisuudesta, jonka aiheena oli paikallisen energiahuollon ympäristöpoliittinen liikkumavara. Taru Peltola oli perehtynyt useiden kuntien energianhuoltoratkaisuihin ja eritysesti puuenergiaan paikallisen energianhuollon vaihtoehtona. Väitöstilaisuuden keskustelu vastaväittäjä Raimo Lovion johdolla tarjosi paljon hienoja ajatuksia vihreän energiapolitiikan tueksi. Sitä paitsi, energiajärjestelmän muutos on välttämätön, mutta kellään ei ole visiota tulevaisuuden järjestelmästa vaikkapa 50 vuoden jänteellä. Epävarmuus alalla on valtava. Mitä poliitikkojen kannattaa tehdä tässä tilanteessa? Valita yksi järjestelmä ja teknologia (siis ydinvoima) ja unohtaa muut? Ei suinkaan. Tulevaisuuteen suuntautuva energiapolitiikka tukee monimuotoisia uusia innovaatioita, pieniä muutoksia ja uskoo siihen, että kaikkea ei ole vielä keksitty. Ydinvoiman asettaminen “samalle viivalle muiden energiamuotojen kanssa”, on käytännössä vanhaan sitoutumista ja uusien innovaatioiden kuoppaamista jo ennen niiden syntymää. Raimo Lovion sanoin “energiaa kuluttavan laitteen kehittäminen on naurettavan helppoa, mutta uuden energiaa tuottavan laitteen kehittäminen todella vaikeaa.” Siis satsataan energian säästöön ja uusiin tuotantotapoihin, kännykkäteollisuus pitää kyllä itse huolen panostuksistaan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: energiapolitiikka, tutkimus |
