Kaupunkilomalla

Keskiviikko 20.7.2011 klo 12.52 - Eveliina Asikainen

Tämän kesän varsinainen lomani suuntautui Lausanneen, missä vietin viikon Lausannessa noin 20 000 muun voimistelijan kanssa World Gymnaestrada –tapahtumassa. Kaupunkitutkija minussa ei kuitenkaan osannut pitää lomaa, sillä parinkymmenen hengen matkaseurueeni tarjosi erinomaisen porukan uuden kaupungin haltuunoton seuraamiseen.

Ensimmäisenä paikalle oli saapunut viisi vanhempaa rouvaa. He eivät olleet onnistuneet löytämään lähistöltä lauantai-iltana yhtään avointa ruokapaikkaa. Lähdin heidän kanssaan testaamaan bussireittejä, ja mukava ravintola löytyikin aika läheltä. Nälkä ja seikkailunhalu näyttivät muutenkin ohjaavan porukan ensimmäisiä tutustumisretkiä. Osa kävi metrolla keskustassa asti ja paluumatkaa tehtiin kuulemma periaatteella: otetaan sopivaan suuntaan menevä liikenneväline, mennään päättärille ja katsotaan missä ollaan.

Lausannessa on hyvä ja monipuolinen seudullinen joukkoliikenne, joten majoittuminen koululla Renensin kunnassa ei haitannut. Aiempien kokemusten tai mielikuvien perusteella ryhmämme jäsenet kutsuivat paikkaa Jakomäeksi tai Hervannaksi. Itselle sen rautatieasemasta tuli mieleen Pasila. Junamatka kaupunkiin vei osin hylättyjen teollisuusalueiden kautta ja näkökulmamme kaupunkiin muodostui varmasti monipuolisemmaksi kuin niillä voimistelijoilla, jotka asuivat kaupungin turistisessa keskustassa Geneve-järven rannalla.

Tuo turistinen ydin ei ollut edes ensimmäisten tutustumiskohteiden joukossa. Ensin oli opittava reitit esiintymispaikoille ja reitit niiden välillä. Vaihtoehtoja oli monia, ja inhimillinen halu rutinoitua näkyi siinä, että jokainen halusi pitää kovasti kiinni ensimmäisestä löytämästään reittivaihtoehdosta.

Onneksi liikuimme eri päivinä vähän eri porukoissa, silloin neuvottelimme liikennevälineistä ja reiteistä ja tutustuimme uusiin vaihtoehtoihin. Ryhmässä kuin ryhmässä otin helposti kartanluku- ja suunnistusvastuun, ja eräs ryhmämme jäsen kommentoikin sitä, kuinka paljon huomaan asioita kulkiessamme. Toinen kysyi, mistä mä tiedän kaikki bussipysäkit. Näytin hälle karttaa. Hänelläkin oli se, mutta täysin avaamattomana.

Kaupunkimaantieteilijä ja maastobiologi itsessäni sai minut myös kävelemään ja kävelyttämään muita. Jalan koimme aivan uudella tavalla rinteiden jyrkkyyden ja näimme elämää tavallisissa kaupunginosissa toisin kuin junan tai bussin ikkunasta.

Viikon aikana mieleen tuli, että ihmisten orientoitumisesta uuteen kaupunkiin kansainvälisen suurtapahtuman yhteydessä voisi tehdä jopa tutkimusta. Nyt olin kuitenkin lomalla, joten kenties seuraavassa Gymnaestradassa Helsingissä 2015.

Katso keskustelu yliopistoasioista

Keskiviikko 6.4.2011 klo 8.14 - Eveliina Asikainen

Yliopistojen rahoitus, opiskelijoiden aseman parantaminen ja apurahatutkijoiden asema ovat minulle tärkeitä asioita.

Haluan turvata suomalaisille mahdollisuuden opiskella maksuttomassa yliopistossa monipuolisen kansainvälisen opiskelijajoukon kanssa. Opiskelijat tarvitsevat riittävän rahoituksen, jotta voivat opiskella päätoimisesti. Samoin tutkijat tarvitsevat riittävän jatkuvan rahoituksen keskittyäkseen tutkimustyöhön. Myös tasokkaan koulutuksen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii turvattuja opetusresursseja.

Näistä ja muistakin asioista keskustelin viime viikolla Tampereen Tieteentekijöiden ja Yliopisto-TV:n järjestämässä vaalikeskustelussa, jonka juonsi Rosa Meriläinen. Koko keskustelu on katsottavissa täällä.

 

Kaupunkiluonnosta nauttimaan

Tiistai 20.7.2010 - Eveliina Asikainen

Maalla on helppo ajatella luonnon alkavan kotiovelta, mutta niin se on kaupungissakin. Eräs Hervannassa haastattelemani asukas sanoi luonnon olevan tuulen henkäys ja tataren verso asvaltin raossa. Kysymys on pitkälti taidosta nähdä luonto ja nauttia siitä kaupungissa. Mutta kaupunkilaisella ei myöskään ole kovin paljon mahdolliuuuksia toimia kaupunkiluonnossa aktiivsesti.

Tänä kesänä Hesari julkaisee pääkirjoitussivullaan 10 kirjoituksen sarjan ihmisten kaupungista. Minä ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Maija Faehnle kirjoitimme siinä eilen kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksista.

Olemme vakuuttuneita siitä, että kun asukkaille annetaan tilaa muokata kaupunkiluontoa arjessa ja toimia siellä, he myös tuntevat kaupungin enemmän omakseen ja haluavat pitää huolta siitä. Kirjoituksemme toinen tärkeä teema on maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaisiin puistoihin, toreille ja ylipäätänsä kaupunkitilaan. Muualta tulleelle ei ole välttämättä ollenkaan selvää, millainen toiminta on hyväksyttävää ja sallittua, missä voi oleilla, mistä kulkea jne. Ja silloin jää helposti neljän seinän sisään.

Koko Hesarin kirjoitus löytyy täältä.

Lähiöretkellä Porissa

Keskiviikko 20.6.2007 - Eveliina Asikainen

Satakunnan Kansan sunnuntailiitteessä julkaistiin 17.6. juttu, jossa kiertelen Porilaisia lähiöitä. Valitettavasti sunnuntailiitteeseen ei enää pääse, mutta tässä teksti.

Lue lisää »

Energiajärjestelmän muuttaminen on mahdollista!

Perjantai 12.1.2007 - Eveliina Asikainen

Tulen juuri ympäristöpolitiikan väitöstilaisuudesta, jonka aiheena oli paikallisen energiahuollon ympäristöpoliittinen liikkumavara. Taru Peltola oli perehtynyt useiden kuntien energianhuoltoratkaisuihin ja eritysesti puuenergiaan paikallisen energianhuollon vaihtoehtona. Väitöstilaisuuden keskustelu vastaväittäjä Raimo Lovion johdolla tarjosi paljon hienoja ajatuksia vihreän energiapolitiikan tueksi.
Tutkimuksen ilahduttava tulos oli, että vaikka energiajärjestelmä on jähmeä ja vaikeasti muutettava, niin muutos on mahdollinen. Suuren, radikaalin muutoksen sijaan pienet paikalliset muutokset ovat varteen otettava muutoksen toteuttamsien malli. Niistä voi kasvaa valtakunnallisiinkin käytäntöihin yllättävällä tavalla vaikuttavia voimia.

Sitä paitsi, energiajärjestelmän muutos on välttämätön, mutta kellään ei ole visiota tulevaisuuden järjestelmästa  vaikkapa 50 vuoden jänteellä. Epävarmuus alalla on valtava. Mitä poliitikkojen kannattaa tehdä tässä tilanteessa? Valita yksi järjestelmä ja teknologia (siis ydinvoima) ja unohtaa muut?

Ei suinkaan. Tulevaisuuteen suuntautuva energiapolitiikka tukee monimuotoisia uusia innovaatioita, pieniä muutoksia ja uskoo siihen, että kaikkea ei ole vielä keksitty. Ydinvoiman asettaminen “samalle viivalle muiden energiamuotojen kanssa”, on käytännössä vanhaan sitoutumista  ja uusien innovaatioiden kuoppaamista jo ennen niiden syntymää.

Raimo Lovion sanoin “energiaa kuluttavan laitteen kehittäminen on naurettavan helppoa, mutta uuden energiaa tuottavan laitteen kehittäminen todella vaikeaa.” Siis satsataan energian säästöön ja uusiin tuotantotapoihin, kännykkäteollisuus pitää kyllä itse huolen panostuksistaan.