Jo loppuu kylmä tammikuu

Pakkasta, lunta ja luonnon kaunetta enemmän kuin vuosiin. Olen nauttinut hiihdosta ja potkukelkkailusta (säännöllisesti junalla joka aamu), mutta myös oppinut pukeutumaan kunnolla ja päivittellyt työhuoneen vetoisuutta. Lopputulema säästä on kuitenkin myönteinen, sillä pidän oikeista talvista.

Tammikuu on ollut myös hyvä työkuukausi, kun kunnallispolitiikka ei ole vielä suuremmin rasittanut. Yksi hallituksen kokous, jossa lähivuosien talous oli toki tärkeässä roolissa on toki pidetty. Muut luottamustehtäviin liittyvät tilaisuudet ovat olleet Saspen 5-vuotisjuhlat ja elinkeino- ja työllisyysstrategian seminaari. Molemmissa kuulin ajankohtaisia puheita. Saspen juhlissa kävin myös mielenkiintoista keskustelua vanhustenhuollosta ja iloitsin Tyrwäkkäiden showsta.

Hyvä työkuukausi tarkoittaa sitä, että lukeminen ja kirjoittaminen on ollut mielekästä ja tuottavaa. Olen pitänyt yhden esitelmän valmiista tutkimuksesta ja kolme luentoa opiskelijoille ympäristöpolitiikan luonnontieteellisestä taustasta. Ja viimeksi perjantaina tutkimusseminaarissa sain hyvää palautetta analyysistani: “käsitteellinen apparaattisi on toimiva!”.Hakemustakin on tehty ja TAMKissa olen käynyt muutaman kerran opettamassa metsätalousinsinöörejä. Ja sittenkin koen olleeni läsnä perheelleni.

Ja on tämä tietysti ollut ensimmäinen täysipainoinen fb-kuukauteni, joka huipentui vanhnan fb:n kautta löydetyn naapurin tapaamiseen eilen salibandyturnauksessa Tampereen Kaukajärvellä. Ilo oli molemminpuoleinen ja kannustimme pelaajia innolla, vaikka lapsemme olivatkin eri joukkueissa. Tammikuun viikonlopuista kolme on itse asiassa mennyt jollain tavoin sählyn merkeissä, ja sama tahti jatkuu helmikuussa. Mutta sehän sitä lasten ja perheen kanssa olemista on - ihan niin kuin pyykkääminen ja kokkaaminenkin ja ne kaikki muut arjen asiat.