Joulueväs: Kuluta vähemmän - välitä enemmän

Lapsiperheessä joulunalus on lahjalehtien selaamisen, toiveiden kirjoittamisen ja kaikin puolin kuluttamisen aikaa. Tai sellaista siitä ainakin yritetään tehdä.

Kulutuskriittisellä ja ympäristötietoisella vanhemmalla on vaikeaa, kun paineita tulee niin lapsilta kuin isovanhemmiltakin. Tämän tasapainoilun tuloksena esitän tässä muutamia joulueväitäni.

Välittäminen on mielestäni joulun valmistelemisen ja viettämisen ydinjuttu. Kannattaa miettiä ja puhua yhdessä, mikä on itse kullekin tärkeää Joulussa ja pitää huoli siitä, että kaikki saavat toteuttaa joitain toiveitaan.

Tämä ei tarkoita ollenkaan välttämättä tavaroita. Joulutoive voi olla jokin tietty ruoka pöytään, jonkin tehtävän toteuttaminen tai jokin koko lomaan liittyvä asia. Viime vuonna esikoinen halusi keittää riisipuuron ja sai, keskimmäinen taas teki ensimmäistä kertaa oman piparkakkutalon. Nuorimmalle tärkeintä taisivat olla pihalyhdyt. Välittäminen on siis yhdessätekemistä ja osallistumista.

Välittäminen näkyy myös aineellisissa lahjoissa. Siksi joulupukinkirjeiden kirjoittaminen ja ainakin joidenkin listalla olevien toiveiden toteuttaminen on tärkeää. Lapsi tuntee, että hänestä välitetään ja hänen toiveitaan kuunnellaan. Toisaalta se, että tarkkailee läheisiänsä ja huomaa heidän julkilausumattomia toiveitaan ja tarpeitaan, on välittämistä sekin. Välittäminen on kuuntelemista ja vuorovaikutusta.

Välittäminen on myös antamista ja saamista. Iloitsen niistä jouluista, joihin onnistun järjestämään lahjojenantokävelyn naapureille aatoattoiltana tai aattoaamuna. Silloin on mukava pysähtyä ystävien puolivalmiissa jouluissa, juoda glögiä ja jatkaa matkaa. Yhtä mukavaa on ottaa vastaan tervehdyksiä tuovia naapureita.

Jouluna pitää välittää myös itsestään. Kun tekee joulua koko perheellä, tunnelma syntyy, vaikka jokainen yksityiskohta ei olisi viimeisen päälle. Kuten Martat sanovat: "siivoa komerot vain jos aiot viettää joulun komerossa". Me vietimme pitkään aattoja kahden lapsiperheen yhteisjuhlana vuoroin kummassakin perheessä. Eräänä Jouluna meillä kävi niin, että emäntänä en ehtinyt joulusaunaan lainkaan. Se oli yksi syy lopettaa tuo perinne.

Siis vähemmän kuluttamista, enemmän yhdessä tekemistä, kuuntelemista ja olemista.

Rauhallista Joulua!