Lomalla yksin ja yhdessä

Meidän perheessä on lomailtu viimeiset kaksi viikkoa niin, että kummallakin vanhemmalla on ollut vuorotellen oma loma. Vaihtokin tehtiin lennossa. Mies lähti ajamaan kohti Pohjois-Norjaa ennen kuin minun koneeni nousi Genevestä.

Kaikki johtuu harrastuksiin liittyvistä menoista. Maailmanlaajuinen voimistelutapahtuma on silloin kuin on, samoin paikallisen lintutieteellisen yhdistyksen retki. Kummallekin meistä nämä olivat jotain mihin halusimme todella osallistua. Kalenteri osoitti, että menemiset ja tulemiset käyvät ristiin ja kaikeksi huipuksi vaihtoviikonloppuun osuivat kummipojan rippijuhlat Kotkassa sekä lasten vierailu serkkujen kanssa sedällä Espoossa.

Otin vaihtoviikonloppuun samanlaisen asenteen kuin muihinkin perheen tapahtumien ruuhkahuippuihin: kaikki pääsevät juttuihinsa, kunhan hommat suunnitellaan ajoissa. Ja niin se kävi nytkin. Piti vain miettiä, mihin mies jättää auton lähtiessään hakemaan vuokra-autoa pohjoisen reissulle ja antaa teinien seikkailla junalla Helsingistä Kotkaan. Miesväki sai myös valita valmiiksi juhlavaatteensa, jotka nostin matkaan. Kuopuksen poimin mummulta mukaan. Hienosti meni sekin kuvio.

Me perheen aikuiset olemme saaneet rentoutua viikon oman harrastuksemme parissa ja toisaalta viettää viikon kesäelämää pelkästään lasten kanssa. Yksinhuoltajille elo yksin lasten kanssa on arkea, mutta ainakin mulle ja varmaan miehellekin se on ollut vaihtelua. Ei tarvitse miettiä toisen aikuisen sanomisia. Ja lapset ovat tuntuneet nauttivan kesäarjesta, johon sisältyy lähinnä heidän harrastuksiaan - kuulapyssysotaa, jalkapalloa ja pienimmällä leikkirauhaa – sekä yksinkertaista ruokaa ja hiukan kotitöitä. Isän kanssa viikko sisälsi enemmän mökkeilyä ja marjastusta.

Olen iloinen että annoimme itsellemme tänä kesänä tämän mahdollisuuden – loman perheestä ja kotiloman lapsille. Vuoden päästä voimme taas tehdä perhelomamatkan.