Touhua, rauhaa ja ihmisiä

Lapsiperheen joulunalus on touhotuksen ja rauhan vuorottelua. Ja nautin siitä. Välillä kaikki perheenjäsenet touhuavat keittiössä, kun tekeillä on kolme erilais

ta piparkakkuteosta. Piparkakkutalon muuttuminen teokseksi alkoi meillä noin 10 vuotta sitten. Sen jälkeen on syntynyt laivaa, veturia, fokkeria ja ties mitä. Pitkään me vanhemmat kokosimme näitä keskenämme, mutta parina viime vuonna lapset ovat tehneet omia talojaan. Niinpä keskimmäisen ensin tekemä mökki matkasi mummulaan. Sen jälkeen on syntynyt vielä esikoisen tiipii, keskimmäisen huussi ja isän sauna. Piparihässäkkä on meillä sitä oikeaa Joulun yhdessä tekemistä.

Mutta häsellyksen lisäksi nautin siitä, että saan olla välillä aivan rauhassa tekemässä kaikessa rauhassa salaisia yllätyksiä perheenjäsenille ja ystäville: usein silloin, kun muut jo nukkuvat. Pienten harkittujen lahjojen paketointi ajatuksella ilahduttaa itseä ja uskoakseni myös saajaa. Lahjojen hankkiminen onkin minulle ajatusten kohdistamista saajaan, hänen elämäntilanteensa ja kiinnostuksenkohteidensa miettimistä, ihmisen kanssa olemista ainakin ajatuksissa.

Kolmanneksi nautin ihmisten kanssa olemisesta. Jo valmistelujen keskellä on ihanaa rauhoittua välillä tapaamaan ystäviä ja naapureita. Neljäs adventti vierähti melkein kokonaan näin. Keittiössä oli valmistelut ihan kesken, mutta mitä siitä.

Touhu, rauha ja ihmiset. Niistä minun on minun Jouluni tehty.

P.S. Ja selvästikin keittiö on joulunajan tärkein paikka ;)