Sovinnon ristillä

Torstai 6.12.2012 klo 15:25

Tänään tein viimeisen tekoni Sastamalan kaupunginhallituksen jäsenenä. Laskin yhdessä Sastamalan seurakuntaa edustaneen Maiju Vuorenojan kanssa kaupungin edustajana seppeleen Sovinnon ristille Karkun hautausmaalla.

Karkun kirkolla oli osansa sisällissodassa. Tampereen taistelujen jälkeen punaiset alkoivat vetäytyä länteen Porin rataa pitkin. Radan varressa sijainnut kirkko toimi Karkun taistelun aikana punaisten linnoituksena huhtikuussa 1918 ja rikkoivat kirkon kalustoa.

Taisteluissa kuolleita ja myöhemmin teloitettuja punaisia ei tuolloin tietenkään haudattu kirkkoamaahan, mutta vuonna 1945 rovasti K.E. Rinne huolehti omatoimisesti siitä, että ruumiit haudattiin kirkkomaahan samaan riviin sankarivainajien kanssa. Pari vuotta myöhemmin paikalle pystytettiin Sovinnon risti.

Rovastin teko kertoo sodan jälkeisen Suomen yhtenäistämistahdosta ja oli varmasti merkittävä paikallista yhtenäisyyttä lisännyt teko. Paikallisesti se oli kuitenkin poikkeuksellinen teko. Sastamalan muilla sankarihaudoilla muistettiin tänäänkin erikseen sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan veteraaneja ja kenties vielä Karjalaan jääneitä.

Sovinnon ristillä muistimme kerralla kaikkia Suomen synnyn ja rakentamisen sankareita, kaikkia vakaumuksensa ja isänmaansa puolesta taistelleita ja kaikkia läheisensä menettäneitä. Kiitos heille ja kiitos että sain olla mukana juuri tässä seremoniassa.
 

J.K. Historia liittyy omaan elämääni siten, että asun talossa, jonka rakennuttajan isä oli sisällissodan aikaan valkoisten paikallinen johtaja. Pojanpoika kävi pihassamme kertomassa tätä tarinaa valkoisesta näkökulmasta pari kesää sitten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Karkku