Paikannimilipuista Nimisampoon - yli vuosisata nimistöretkeilyä

Sunnuntai 11.4.2021 klo 11.40

Paikannimet ja niihin liittyvät tarinat ovat aina kiehtoneet minua. Sanna Kauniston kirja 2,5 metriä korkeat vuoret ja muut tyrvääläiset maankohoumat jyrkimmistä ahteista mitättömimpiin pättäröihin (Warelia, 2010) avasi minulle kuitenkin uuden näkökulman. Nimien keruun ja arkistoinnin. Avautui kiehtovia näkymiä nimistönkerääjien työhön; miten he jututtivat paikallisia ja kirjoittivat paikannimilippuja, jotka sitten tallennettiin Nimiarkistoon.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paikannimet, Puumala, Karkku

Junaile Karkkuun!

Keskiviikko 30.10.2013 klo 20.00

Nousin ensimmäisen kerran junasta Karkussa eräänä hämäränä ja lämpimänä lokakuun lopun aamuna vuonna noin 22 vuotta sitten. Olin tulossa työhaastatteluun Hoikan opistolle. Tulin siis junalla, mutta pois lähteminen olikin ongelmallisempaa, sillä suurin osa junista ajoi Karkun aseman ohi.

Aktiivinen toiminta junien pysähtymisen puolesta, runsas junien käyttö ja radan sähköistys johti siihen, että kaikki Tampere – Pori välin junat pysähtymään Karkussa. Junavuorojen määrä nousi seitsemään suuntaansa ja ne palvelevat mainiosti etenkin työssäkäyntiä Tampereella. Keskellä kaupunkia on vajaassa puolessa tunnissa – ja matkalla Suomen upeimmat radanvarsimaisemat!

Tämän kesän aikana aktiivinen junankäyttäjä on ilolla seurannut aseman seudun työmaata, jonka seurauksena matkustaminen muuttuu vielä mukavammaksi. Matala, hiekkapintainen, epämääräisesti valaistu asemalaituri on muuttunut pinnoitetutuksi, korotetuksi ja koko matkaltaan valaistuksi. Pituutta uudella laiturilla on 250 metriä ja leveyttä neljä. VR:n mukaan Karkkuun valmistui Suomen ensimmäinen EU-normit täyttävä laituri.

Pyörät voi jättää hyvään katokseen ja odottelijoille on sekä katos että penkkejä. On sähköiset aikataulut, hyvä valaistus, näkövammaisille opastus erilaisilla pinnoitteella. Parkkialueella on nyt myös kaksi inva-paikkaa. Itsekin lasten kanssa junaa odotelleena olen iloinen myös siitä, että vaarallinen etäisyys raiteesta on osoitettu erilaisella kiveyksellä ja rajana on selkeä keltainen viiva. Ja onpa tämä kokonaisuus vielä tehty viihtyisäksi istutuksilla.

Ajanmukainen asema antaa hyvän ensivaikutelman uusille Karkkuun tulijoille – paljon paremman kuin omani sinä hämäränä lokakuun aamuna. Kylän ilme ja palvelut ovatkin parantuneet tänä kesänä roimasti, kun myös uimaranta on saatu kuntoon. Suuri kiitos kaikille, jotka ovat toimineet aktiivisesti näiden hankkeiden eri vaiheissa.

Kyllä nyt kelpaa junailla Karkkuun!

Kirjoitus on lyhyt versio Karkun asemalaiturilla 27.10.2013 kyläläisten järjestämässä juhlassa pitämästäni puheesta ja julkaistu Tyrvään Sanomissa 29.10.2013

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karkku, asemalaituri, junat

Puutarhakarkulaisest kuriin!

Lauantai 13.7.2013 klo 16.36

Olen suvaitsevainen ihminen, myös suhteessa kasveihin. On kuitenkin muutamia tulokaslajeja, joiden kohdalla mittani täyttyy. Niitä en aio päästää leviämään omaan pihaani lainkaan ja teen parhaani, jotta ne saadaan hävitettyä lähiympäristöstä.

Ne ovat jättiputki, lupiini ja jättipalsami: haitallisia vieraslajeja tai tuttavallisemmin puutarhakarkulaisia, joiden leviäminen Suomessa pyritään estämään. Samaan joukkoon kuuluu myös esimerkiksi rantahietikoilla läpipääsemättömiä kasvustoja muodostava kurtturuusu. Pirkanmaalla on kuitenkin päätetty keskittyä jättiputken, lupiinin ja jättipalsamin torjuntaan.

Ikävin on kolmimetriseksi kasvava jättiputki, jonka kasvineste voi yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttaa palovamman kaltaisia rakkuloita. Lisäksi yhdessä jättiputken kukinnossa syntyy 10 000 siementä, jotka jaksavat itää vielä kymmenen vuoden kuluttua.

Lupiini on joidenkin mielestä tienvarsien koristus. Kukat eivät kuitenkaan tuota mettä, joten pölyttäjille lupiinikasvusto on autiomaa. Jättipalsami peittää alleen kaiken kosteilla niityillä ja rannoilla. Erityisen pitkiä matkoja sen siemenet leviävät ojissa ja puroissa.

Mitä muuta näiden kasvien leviämisen torjumiseksi voi sitten tehdä kuin pitää huolta omasta tontistaan?

Ilmoita puutarhakarkulaishavaintosi tai puutarhakarkulaiset.fi  -sivustolle tai ota yhteyttä maanomistajaan. Toisen maalta ei haitallisiakaan kasveja voi ruveta luvatta kitkemään.

Järjestä talkoot yhdessä Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen kanssa. Hanke toimittaa välineet ja huolehtii kasvijätteiden poiskuljetuksesta.

Karkussa olemme kahden kesän aikana etsineet jättiputkikohteita, organisoineet talkoita ja jättiputken peittonäytöksen. Tietoisuuden lisäännyttyä asukkaat toimivat aktiivisesti ja omatoimisesti putkien hävittämiseksi.

Haastan kaikki lukijat ja erityisesti Sastamalan kaupunginvaltuutetut mukaan torjumaan näitä kasvimaailman ankeuttajia!

Kirjoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa Vieraskynänä to 11.7.2013

1 kommentti . Avainsanat: monimuotoisuus, vieraslajit, Karkku

Sovinnon ristillä

Torstai 6.12.2012 klo 15.25

Tänään tein viimeisen tekoni Sastamalan kaupunginhallituksen jäsenenä. Laskin yhdessä Sastamalan seurakuntaa edustaneen Maiju Vuorenojan kanssa kaupungin edustajana seppeleen Sovinnon ristille Karkun hautausmaalla.

Karkun kirkolla oli osansa sisällissodassa. Tampereen taistelujen jälkeen punaiset alkoivat vetäytyä länteen Porin rataa pitkin. Radan varressa sijainnut kirkko toimi Karkun taistelun aikana punaisten linnoituksena huhtikuussa 1918 ja rikkoivat kirkon kalustoa.

Taisteluissa kuolleita ja myöhemmin teloitettuja punaisia ei tuolloin tietenkään haudattu kirkkoamaahan, mutta vuonna 1945 rovasti K.E. Rinne huolehti omatoimisesti siitä, että ruumiit haudattiin kirkkomaahan samaan riviin sankarivainajien kanssa. Pari vuotta myöhemmin paikalle pystytettiin Sovinnon risti.

Rovastin teko kertoo sodan jälkeisen Suomen yhtenäistämistahdosta ja oli varmasti merkittävä paikallista yhtenäisyyttä lisännyt teko. Paikallisesti se oli kuitenkin poikkeuksellinen teko. Sastamalan muilla sankarihaudoilla muistettiin tänäänkin erikseen sisällissodan, talvisodan ja jatkosodan veteraaneja ja kenties vielä Karjalaan jääneitä.

Sovinnon ristillä muistimme kerralla kaikkia Suomen synnyn ja rakentamisen sankareita, kaikkia vakaumuksensa ja isänmaansa puolesta taistelleita ja kaikkia läheisensä menettäneitä. Kiitos heille ja kiitos että sain olla mukana juuri tässä seremoniassa.
 

J.K. Historia liittyy omaan elämääni siten, että asun talossa, jonka rakennuttajan isä oli sisällissodan aikaan valkoisten paikallinen johtaja. Pojanpoika kävi pihassamme kertomassa tätä tarinaa valkoisesta näkökulmasta pari kesää sitten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, Karkku

Kylä elää ihmisistä - ei kuntarakenteesta

Lauantai 18.2.2012 klo 15.03

Asun kylässä, joka oli kuntakeskus vuoteen 1973. Silloin Karkun kunta, Tyrvää ja Vammalan kauppala muodostivat Vammalan. Muutin tänne 1995, joten en tunne tuon liitoksen yksityiskohtia, mutta olen ymmärtänyt, että kuntakeskuksen palvelujen häviäminen huoletti jo tuolloin. Samoin kuin se, että mitään muuta kuin keskustaa ei kehitetä.

Muutin tänne töiden perässä, mutta jäin koska kylä oli miellyttävän kokoinen ja tietyllä tavalla idyllinen. Myöhemmin tajusin, että tapahtuneen kuntaliitoksen hyvä puoli oli se, että tänne ei ollut ehditty rakentaa tyypillistä 1970-lukulaista kunnantaloa - tiilistä turhan isoa laatikkoa keskelle kylää. Kylän keskellä oli baari, pari kauppaa, asiamiesposti, kampaamoja, kirjasto, päiväkoti (vanhassa kunnantalossa). Kylällä toimi myös pari perhepäivähoitajaa sekä neuvola ja koulu. Linja-autolla pääsi keskustaan ja junalla Tampereelle. Tosin vuoroja oli vähän niukasti.

Täällä asuessani on tapahtunut kaksi kuntaliitosta ja kolmas on valmisteilla. Olen ollut niitä valmistelemassa, sillä olen ollut valtuustossa vähintään varajäsenenä kaikkien liitosprosessien ajan. Voisi ajatella, että liitokset uhkaisivat tällaisen entisen kuntakeskuksen palveluita, kun tulee uusia liitoskuntien keskuksia. Niin ei kuitenkaan ole ollut. Neuvolatoiminta (paitsi koululaisille) ja vanhusten ryhmäkoti lakkautettu, mutta ne muutokset eivät johtuneet kuntaliitoksesta vaan olivat perusturvakuntayhtymän päätöksiä. Toisaalta junavuoroja on lisätty ja kylälle on tullut uusia yrityksiä.

Sastamalan liitosta valmisteltaessa tehtiin hyvä kaupunkirakennesuunnitelma, jossa määriteltiin eri kyläkeskusten ja taajamien asema ja arvioitiin niiden kasvumahdollisuuksia. Siinä on tunnustettu Mouhijärven Häijään sekä Karkun erinomaiset liikenteelliset asemat suhteessa Tampereeseen. Näin ollen kaupunki yrittää tarjota tontteja ja kehittää palveluita tarpeen mukaan. Suurin ongelma tuntuu olevan maan hankinta. Jos paikalliset maanomistajat eivät myy, ei kaavoittaminenkaan onnistu, eikä uusia asukkaita ole mahdollista saada, ja sitten saatetaan valitella palvelujen vähyyttä. Lyhytjänteiseltä tuntuu tällaisten asukkaitten ajattelu.

Kunnan toimien lisäksi kylän vireyteen vaikuttaa myös paikallisten asukkaitten ja erilaisten yhdistysten aktiivisuus. Täällä oli aika, jolloin pelkäsimme kaupan häviävän, mutta onneksi omalta kylältä löytyi kaksi tarmokasta ja aikaansaavaa naista, jotka ryhtyivät kauppiaksi. Pian kolme vuotta meillä on ollut monipuolinen keskus, jossa toimii kauppa, posti, kahvila ja apteekkikaappi. Viikolla tarjotaan lounasta ja ostoksia toimitetaan myös kotiin.

Yksi kylämme voimatoimija on Karkun kotijoukot. Vuosikausia he pyörittivät Karkun juna-asemalla joulu- ja kesäkahvilaa, mutta aseman myynti vei tämän idyllisen kohtauspaikan. Nyt kylän yhdistykset virittelevät työväentalon elämän virkistämistä kehittämällä siitä yhteistä kylätaloa, jossa voisi toimia esim. kahvila - olohuone - työskentelytila.

Kylätoiminnassa tärkeää on se, että kaikilla on tilaa ja mahdollisuuksia sanoa ajatuksiaan, että ne otetaan rohkeasti vastaan esittäjästä riippumatta. Kylätalon kehitysideoissa on vahva uusien kyläläisten leima. Toisaalta yksi erinomainen idea uusien omakotitalojen alueeksi tuli yhdessä keskustelussa iki-karkkulaiselta 88 vuotiaalta sotaveteraanilta.

Kunnan palvelurakennetta päätettäessä vaikutetaan siihen, miten eri taajamissa on työpaikkoja ja se vaikuttaa varmasti kylien elinvoimaan. Lisäksi kuntarakenne vaikuttaa siihen, miten monta päättäjää eri alueilta voi helposti päästä valtuustoon, mutta se ei ole koko totuus kylän vaikutusvallasta.

Meidän kylästä on kaksi kaupunginvaltuutettua. Valtuutetuilla on oma roolinsa, mutta vähintään yhtä paljon vaiktuttavat asiaansa uskovat yrittäjät, aktiiviset kyläyhdistyksen toimijat, sinnikkäät vanhojen talojen remontoijat ja rohkeat uusien rakentajat, avoimet alkuasukkaat ja rohkeat muualta tulleet. Kylä elää siis kaikkein eniten ihmisistä, jotka haluavat hoitaa kylän asioita.

2 kommenttia . Avainsanat: kuntarakenne, kylätoiminta, aktiivisuus, Karkku, palvelut