Puhetta ja vaikenemista luonnosta Sastamalan valtuustossa

Maanantai 13.5.2019 klo 20.12

Tänään Sastamalan valtuustossa käsiteltiin luontoon liittyviä aloitteita kahdessa pykälässä. Toisesta puhuttiin laveasti, toisesta ei sanottu sanaakaan.

Vastauksessa Vihreän Sastamalan valtuustoaloitteeseen haitallisten vieraslajien torjunnasta todettiin, että ympäristöterveydenhuolto tiedottaa asiasta sivuillaan sekä järjestää asukkaille säkkejä jättipalsamin kitkemistä varten. Tarvittaessa kaupungin työntekijät voivat myös hakea säkit pois. Vastauksessa todetaan myös lupiinin sopivan yhdistyten torjuttavaksi. Yhteyttä nyt vaan ympäristöterveydenhuoltoon kaikki jättipalsamin ja lupiinin torjumisesta kiinnostuneet sastamalalaiset.

Tämä vastaus on aika hyvä, etenkin, kun siihen liittyy tieto siitä, että kaupunki tuntee aika hyvin omien kiinteistöjensä vieraslajitilanteen. Jos asukkaat tekevät haitallisista vieraslajeista havaintoja kaupungin kiinteistöillä, niistä voi ilmoittaa ympäristöterveydenhuoltoon tai suoraan kaupungin puisto-osastolle.

Alkoi kuitenkin lavea keskustelu haitallisista eläimistä, jotka ovat vieraslajeja. Espanjansiruetanoista päästiin helposti valkohäntäpeuroihin (tai oikeammin -kauriisiin) ja niiden haittoihin. Mainittiin metsästäjä uhanalaisena eläimenä. Ehdotettiin varovasti kansallislinnun metsästämistä ja sitä, että koulu voisi ostaa peuranlihaa metsästystä aktivoidekseen. Tähän tuli myös kielteinen vastaus, joka perustui lihaan mahdollisesti jäävien luotien aiheuttamiin riskeihin. En muista milloin luonnosta olisi puhuttu näin paljon Sastamalan valtuustossa.

Aivan huomaamatta luontoa käsiteltiin toisessa pykälässä, jonka otsikkona oli Omistajaohjauksen periaatteet. Se hyväksyttiin yksimielisesti ilman puheenvuoroja. Samalla hyväksyttiin kaupungin metsien hoitoon periaate.

Talousmetsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon kestävän metsätalouden periaatteet. Muiden metsäalueiden käsittelyssä ja hoidossa noudatetaan erillistä asiantuntijoiden avustuksella laadittua suunnitelmaa ottaen erityisesti huomioon jatkuvapeitteisen metsänhoidon periaatteet sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset kuntalaisille.

Tämän linjauksen mukaan Sastamalan kaupungin omistamissa virkistysmetsissä ei siis voida tehdä avohakkuita. Näin Sastamalan Vihreän valtuustoryhmän joulukuussa 2018 jättämä aloite johti poliittiseen linjaukseen kaupungin metsien hoidosta. Kunhan valtuuston pöytäkirja saa lainvoiman tätä voidaan pitää velvoittavana linjauksena.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sastamalan kaupunginvaltuusto, vieraslajit, kaupunkimetsät, omistajaohjaus

"Onpa ihana kaupunkimetsä", sanoi skotti Pyynikistä

Maanantai 2.5.2011 klo 21.55 - Eveliina Asikainen

Tänään olen kierrellyt kolmisen tuntia pitkin Pyynikkiä; tiiraillut kasvien alkuja ja hakenut mielestäni niille tieteellisiä nimiä. Suomesta ei ollut apua ja toisaalta oma englannin sanavarastoni ei riittänyt oravanmarjoihin ja kevätpiippoihin, kun opastin Suomessa lomailevien skotlantilaisten luontoharrastajien ryhmää.

Vieraani olivat vaikuttuneita harjun laajuudesta ja erityisesti sen säilymisestä kaupungissa. Glasgowssa se olisi kuulemma rakennettu sen kummempia miettimättä.

Skoteille suuri ihastelun ja ihmetteyn aihe olikin, että kaupungista löytyi metsää, jossa puut ovat jopa pari sataa vuotta vanhoja. Sikäläiset kaupunkimetsät ovat suurimmaksi osaksi nuoria ja niihin on istutettu ulkolaisia puita. Toisaalta kaikenlaisten puiden suojelu on nyt itsestään selvää maassa, josta metsät hävitettiin kokonaan.

Sinällään kaupunkimetsänhoidon kysymykset ovat samankaltaisia: jätetäänkö lahopuuta, pitääkö metsästä nähdä läpi, kuinka siisti sen pitää olla, mitä tehdään "vaarallisille puille". Mutta heidän mielestsään Pyynikillä oli sallittu huomattavasti enemmän luonnon omaa järjestystä kuin Skotlannissa.

Näin vieraitten tapaaminen taas kerran auttoi suhteuttamaan omia käsityksiä ja samalla arvostamaan suomalaisen kaupungin luonnonläheisyyttä. Ei siis turmella sitä upeutta, mitä meillä on. Hyviä keinoja lähimetsien suojeluun esitellään myös tuoreessa Luonto-Liiton metsäblogissa.

Retki oli osa Nature Exchange -verkoston kautta organisoitua lomaa. Sen ohjelman käytännön järjestelyistä vastaavat TAMKin kolmannen vuoden metsätalousinsinööriopiskelijat ja sisällöistä vastaavat koulutusohjelman opettajat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaupunkimetsät, Pyynikki, luontomatkailu