Tehdään hyvää metsäluonnolle - saadaan metsästä hyvää

Torstai 17.3.2011 klo 21.39 - Eveliina Asikainen

Osallistuin tänään Tampereella Suomen luonnonsuojeluliiton Metsästä hyvää –seminaariin. Siellä SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava esitteli ansiokkaasti metsien monenlaisia merkityksiä ja arvoja sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyviä haasteita.

Etelä-Suomessa selvästi suurin ongelma liittyy suojeltujen alueiden pienuuteen ja vähäisyyteen. Suojeltuja metsiä on Oulun läänin eteläpuolisissa kasvillisuusvyöhykkeissä 0,7-4,3 % metsäalasta kasvillisuusvyöhykkeestä riippuen.

Sulkavan mukaan suojeltujen alueiden kynnysarvo eli sellainen suojellun metsän määrä, joka takaisi uhanalaisen lajin kannan säilymisen, on lähempänä 30 kuin 10 prosenttia metsäalasta. Pinta-alaprosenttia voidaan pienentää suunnittelemalla suojelualueet hyväksi verkostoksi, jossa lajien siirtyminen sopivalta elinympäristölaikulta toiselle olisi helpompaa.

Tässä eteen tulee toinen ongelma – eri lajien erialaiset elinympäristövaatimukset ja erilaiset mahdollisuudet levitä elinympäristölaikulta toiselle. Jotkin lajit eivät kykene siirtymään juuri lainkaan toiset voivat kulkea kymmeniäkin kilometrejä ja käyttävät laajoja elinpiirejä.

Pelkällä alueiden suojelulla ei voidakaan tehokkaasti auttaa metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsänhoitotapojen muutos on vähintään yhtä tärkeää. Sulkavaa seuranneessa alustuksessaan Erkki Lähde toi havainnollisesti esille, kuinka peitteinen metsänhoito eli jatkuva kasvatus tuottaa jaksottaista kasvatusta helpommalla ja halvemmalla hyvää niin monimuotoisuudelle ja virkistyskäytölle kuin metsänomistajan kukkarolle.

Metsäluonnon tämän hetkinen tila johtuukin paljolti siitä, että n. 60 viimeisen vuoden ajan metsätalous on perustunut tasaisen puuntuotannon – tehtaiden raaka-ainehuollon logiikkaan. Metsänomistajan tulot, maisema, virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat olleet toissijaisia. Nyt kun monitavoitteiset metsänomistajat ovat yleisin metsänomistajien ryhmä, näyttäisi olevan oikea hetki metsätalouden ja metsänhoidon perusteiden uudelleen arvioimiseksi.

Toivon, että valmistelussa oleva metsälain uudistus ottaa vahvan kannan metsänomistajan itsemääräämisoikeuden puolesta ja että lain toteutukseen liittyvässä ohjeistuksessa tuodaan selvästi ja monipuolisesti esille erilaisten metsänkasvatusvaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

Annetaan metsänomistajille mahdollisuus tehdä hyvää metsäluonnolle ja opastetaan häntä siinä, samalla saadaan paljon hyvää metsästä kaikille suomalaisille jokamiehille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsänhoito, monimuotoisuus, jatkuva kasvatus, peitteinen metsätalous, metsälaki, metsäluonto