Että miten näät autoverotuksen tulevaisuudessa? Onko sinun mielestä oikein lätkäistä
ajoneuvovero sen perusteella mitä auton päästöt hetkellisesti on? Mielestäni olisi
järkevämpää verotus siirtää käytön puolelle, jolloin verot tulisivat todellisten
päästöjen mukaan. Eli auton päästöt kertaa ajokilometrit. Näin esim autoharrastajien
autot, joilla ajetaan muutama tuhat kilometriä vuodessa eivät joutuisi maksamaan
kohtuuttomasti. Verraten esim perusautoon, jolla ajellaan joka paikkaan joka päivä.
Varsinkin kun monesti tätä perusautoa käytetään silloinkin kun bussilla pääsisi
perille. Toki voihan harrasteauton matkatkin ajaa bussilla, mutta se ei ole sama asia,
kun harrasteautolla ajetaan harrastuksen/elämyksen vuoksi silloin tällöin. Omasta
mielestäni verotus käyttömäärän (saastutusmäärän) mukaan tasapainottaisi tilannetta, ja
olisi tehokkaampi keino ympäristöystävällisyyttä ajatellen.
|
Hei, kysyit autoverotuksesta.
Ymmärrän esittämäsi harrasteautonäkökulman, mutta en ole siihen kovin hyvin perehtynyt.
Kuluja voi ilmeisesti pienentää seisontavakuutuksella.
Yleisesti ajattelen, että autoilua verotutetaan kahdella tavalla: ajoneuvoverolla auton
hankintaa ja ja omistamista, polttoaineverolla käyttöä. Tällä hetkellä hankintaan on
sisällytetty ympäristönäkökulma hiilidioksidipäästöjen muodossa, mutta siinä voisi olla
muitakin näkökulmia. Toinen tapa siirtää verotusta käytön puolelle on nostaa
polttoaineverotusta ja sitä kautta polttoaineitten hintaa, mutta tietenkään näiden
verojen korottaminen ei saa suurten joukkojen kannatusta.
Hyvää kevättä,
Eveliina
|
Minulla olisi kysymys äänestäjänä ja kansalaisena, joka toivoo muutosta eräisiin
epäkohtiin tuotantoeläinten kohtelussa. Tämä kysymys on minulle tärkeä, ja ratkaisee,
ketä äänestän näissä tulevissa eduskuntavaaleissa.
Tällä hetkellä tuotantoeläinten kohtelu Suomessakin on järkyttävää. Joka päivä mm.
nautakarja ja siipikarja elää oloissa, joita ei voi hyväksyä. Kanat, lehmät ja siat
pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäyttymistä vain luomutuotannossa, tai jos
hyvin, käy, moraaliset ja eettiset arvot omaavan kasvattajan karsinoissa. Hyvä kohtelu on
satunnaista, ja on hyvin todennäköistä, että kaupasta ostettu tavallinen lihatuote on
peräisin suorastaan rääkätystä eläimestä.
Haluaisin tietää, onko Sinulla näkemystä siitä, kuinka tilanteeseen konkreettisesti
saadaan parannusta?
Pelkkä luomulihatuotannon lisääminen ei riitä, vaan tehotuotantoa pitäisi muuttaa niin,
että lait ja asetukset eivät sallisi huonoa kohtelua.
En myöskään tarkoita tässä tapauksessa ylilyöntejä, joita julkisuuteen välillä vuotaa,
eli niitä törkeitä eläinrääkkäystapauksia. Nehän ovat rikoksia, eivät laillista
liiketoimintaa.
Ja vielä kysyisin, mikä on oma suhteesi tehotuotettuun lihaan. Käytätkö luomua tai lihaa
ollenkaan? Mielestäni ei ole realistista ajatella, että ratkaisu ko. ongelmaan olisi ,
että yhtäkkiä kaikki lihansyöjät muuttuisivat kiltisti kasvissyöjiksi.
|
Hei,
olen kanssasi samaa mieltä, että tavallisten tuotantoeläinten kohtelussa on monia
epäkohtia. Lähtisin korjaamaan niitä lainsäädännön kautta. On mahdollista kirjoittaa
asetuksia siitä, millainen tila, olosuhteet ja mahdollisuudet lajinmukaiseen
käyttäytymiseen eläimillä täytyy olla. Jotta nämä toteutuisivat tarvitaan myös valvontaa.
Toinen konkreettinen teko, jota ajaisin, olisi eläinsuojeluuun, erityisesti
tuotantoeläinten kohtelun valvontaan panostaminen. Lisäksi vielä haluasin tukea vahvemmin
luomumaidon ja -lihan tuotantoa, jolloin yhä useampi tila siirtyisi luonnonmukaiseen
tuotantoon.
Suhteeni lihaan on sellainen, että syön lihaa itse satunnaisesti ja laitan sitä melko
säännöllisesti ruuaksi muulle perheelle. Pyrin ostamaan luomulihaa, mutta aina se ei
onnistu. Yritän koko ajan muuttaa perheemme ruokavaliota kasvispainotteisempaan suuntaan.
Kokeilen erilaisia kasvisruokia ja lisään lasten hyviksi toteamia ruokalistalle.
Toivottavasti vastaukseni tyydyttävät sinua. Voit myös tarkentaa kysymyksiä, jos siltä
tuntuu.
Hyvää kevättä,
Eve
|
Hei,
Olen huolestuneena seurannut kuluneilla vaalikausilla harjoitetun kalastuspolitiikan sekä
turpeen noston ja metsäojitusten suoria, erittäin negatiivisia vaikutuksia
vaelluskalakantoihin (erityisesti lohi ja meritaimen). Onko asia sinulle tärkeä ja mitä
olisit valmis tekemään asian eteen?
Joillain mittareilla vesivoima katsotaan vihreäksi energiaksi. Vihreitä äänestäessä
itseäni pelottaa, jos ääneni menee sittenkin vesivoiman lisärakentamisen hyväksi ja
koskiensuojelulaki avataan. Onko pelko aiheellinen?
|
Turpeen energiatuotannosta luopuminen on yksi tavoitteeni. Yhdessä muiden
pirkanmaalaisten vihreiden poliitikkojen kanssa olen ollut aktiivisesti vaatimassa
tiukennuksia Pirkanmaan turvetuotantoa käsittelevään vaihemaakuntakaavaan. Myös
blogissaani olen kirjoittanut turvetuotannossani (esimerkiksi
http://www.eveasikainen.fi/blogi/2011/02/22/47) ja työssäni AMK-opettajana tuonut esille
soiden luontoarvoja. Eduskunnassa olen valmis toimimaan energiaturvetuotannon
lopettamiseksi sekä nykyisten turvetuotantoalueiden lupaehtojen kiristämiseksi.
Pelko ei ole aiheellinen. Vihreät nimenomaan toimivat koskien lisärakentamista vastaan.
Ilman vihreitä Vuotoksen rakentaminen olisi tuotu uudelleen käsittelyyn tällä
hallituskaudella. Minä kannatan vanhojen vesivoimaloiden käyttöä, mutta en lainkaan uutta
vesivoiman rakentamista. Vanhoja vesivoimaloita pitäisi mahdollisuuksien mukaan muokata
niin, että lohikalojen nousemienn voimaloiden ohi onnistuisi.
Hyvää kevään jatkoa ja erinomaisia kalareissuja,
Eve
|
Tämä yhtälö ei ole helppo. Vihreän kasvun mallissa ratkaisu perustuu
seuraaviin lähtökohtiin.
1) tehostamalla energiankäyttöä, mikä vähentää sähkön ja siten
tuotantokapasiteetin tarvetta (5 TWh ja 1100 MW huipputehoa)
2) lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaa kulutushuippuja ja
vähentää huipputehon tarvetta (700 MW)
3) lisäämällä uusiutuvaa energiaa jo sovitettujen tavoitteiden lisäksi,
mikä kattaa jäljelle jäävän kotimaisen sähköntarpeen (4,5 TWh ja 300-400
MW huipputehoa)
|
Millä tavalla lainsäädäntö ja politiikka voivat mielestäsi vaikuttaa
kansan asenteisiin?
Lainsäädäntö ja politiikka voivat vaikuttaa ihmisten elämään tekemällä asioita helpommiksi ja halvemmiksi tai vaikeammiksi ja kalliimmiksi. Joskus lainsäädäntö asettaa suoranaisia velvollisuuksia tai rajoituksia esim. ruotsin opiskelu, aseenkantolupaan tai ajokorttiin liittyvät säännökset. Itselleni tärkeä tavoite on vaikuttaa sellaiseen lainsäädäntöön, joka tekee ekologisen ja terveellisen elämäntavan mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi ihmisille. Tässä ajan hyvin samoja tavoitteita kuin europarlaamentaarikkomme Satu Hassi.
Millaisena näet eduskunnan oikeusasiamiehen aseman, työn merkityksen
ja hänen esille tuomansa asiat?
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa lainkäytön ja hallinnon oikeudenmukaisuutta. Suurin osa kanteluista kohdistuu sosiaalitoimen, poliisin ja vankiloiden toimintaan. Mielestäni on tärkeää, että Suomessa on tällainen riippumaton taho, johon yksittäisetkin ihmiset voivat vedota kokiessaan tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Oikeusasiamies voisi kenties tuoda vahvemmin esille päätöksiin liittyviä yleisiä linjauksia esim. että viranomaisten palvelunumerot eivät saa olla maksullisia tai sosiaalihuollon hakemusten käsittelynopeuksia.
Mainitse pari asiaa, joihin valtion / kuntien tulisi nyt suunnata
resursseja ja joiden tulokset / hyödyt näkyisivät vasta vuosikymmenien kuluttua?
Resurssien suuntaaminen opetukseen, nuorisotyöhön, kulttuuriin, liikuntaan ja muuhun terveyttä edistävään toimintaan ovat ratkaisuja, joiden tulokset nähdään vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. Tulokset voivat olla sitä, että ihmiset työllistyvät, maksavat veroja, eivätkä tarvitse niin paljon erilaisia tukia. Samalla tavalla toimii perheiden tukeminen ja hyvään maankäytön tai esim. joukkoliikenteeseen panostaminen. Yleensä ratkaisut, joiden ajatus on estää ongelmien synty tai ainakin hidastaa sitä.
Miten hallintoa ja julkista sektoria tulisi tehostaa Suomessa?
Tehostamista on tehty jo aika paljon. Olen seurannut sitä Sastamalan kaupunginhallituksessa. Osin kuntaliitokset tehostavat hallintoa, mutta vasta noin viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Suurimmat hyödyt saadaan tehtäviä tarkastelemalla, päällekkäisyyksiä karsimalla ja harkitusti sähköisiä palveluita hyödyntämällä. Esim. maatalousyrittäjien kouluttaminen sähköiseen tukihakuun on tehostanut meillä ko. hallintoa valtavasti. Ulkoistaminen ei sinällään tuota välttämättä tehostumista, koska kilpailuttaminen vie hallinnon resursseja, mutta toisinaan se on hyödyllistä.
Mitä läpinäkyvyys tarkoittaa ja mitä sen pitäisi olla eduskunta-, hallitus- ja lainvalmistelutyössä?
Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että päätösten perusteluina oleva tieto ja valmisteluun vaikuttaneet seikat ja sidonnaisuudet ovat julkisia ja vapaasti saatavilla. Tämä periaate toteutuu mielestäni suhteellisen hyvin Suomessa, joskin tietoja joutuu isommissa päätöksissä hakemaan eri paikoista. Kansanedustajien ja ministerien omistussidonnaisuuksia voidaan vielä avata,,
mutta kenenkään pankkitilin jokaista liikahdusta ei tarvitse tietää.
Tällä hetkellä keskustalla on hyviä avauksia lapsiperheiden tukemisesta. Demarit ja keskusta ovat tuoneet esille työaika- ja lomapankit, jotka toisivat joustavuutta pätkä- ja osa-aikatyöläisten arkeen. Kaiken kaikkiaan en pidä kovin tärkeänä, mistä jokin hyvä idea tulee. Jos jokin ajatus vaikuttaa toimivalta, olen sen takana.
Toivottavasti nämä vastaukset helpottavat valintaasi. Ja jatkan mielelläni keskustelua.
Kysymykset ja vastaukset julkaistaan myös sivuillani ja voit kommentoida niitä myös siellä, jos haluat käydä julkista keskustelua näistä asioista.
Hyvää talven jatkoa ja kevättä,
Eveliina
|
Hei Eve,
Varmaan kaikki ymmärtävät sen että liiallinen kulutus tuhoaa ympäristöä ja johtaa ennen aikaiseen energian loppumiseen -tosin toivon että fossiilisen energian käyttö päättyisikin paljon aikaisemmin kuin se on käytetty loppuun.
Sinänsä energian käyttöä ei saisi mielestäni tuomita, kyse on minkälaista energiaa käytetään. Esim. aurinkoenergian runsas hyödyntäminen on mielestäni erittäin kannatettavaa. Ihminen on mukavuuden haluinen ja pyrkii tekemään elämänsä helpoksi ja nautittavaksi ja miksei hänelle suotaisi sitä mahdollisuutta -kysehän on keinoista miten saavuuttaa nämä olosuhteet.
Siirrynkin lavean pohjustuksen jälkeen varsinaiseen kysymykseeni ja kysyn mielipidettäisi energian verottamisesta vs kuluttamisesta. Energian tarve on meille kaikille välttämätöntä. Kannatat energiankulutuksen vähentämistä (tarkoitat varmaankin ensisijaisesti uusiutumatonta energiaa) ja yleinen vahva mielipide on, että verotuksen kautta sitä saadaan vähennettyä. Mutta onko se oikeasti reilua, että rankaistaan perustarpeen tyydyttämisestä ja selviytymisestä kylmyydestä yms? Eikö olisi järkevämpää tarjota jokaiselle perushintainen energia, joka perustuu nettoenergiantarpeeseen? Brutto- ja nettokulutuksen ero on tuhlaavaa energiankäyttöä. Se ei ole välttämätöntä, vaan turhaa ja sille olisi perusteltua asettaa kulutusta ohjaava korkea energiavero. Miten kommentoisit tätä ajatusta?
Koko energiakysymyshän on poliittinen ja päätöksillä halutaan ohjata kuluttajien käyttäytymistä. Uskon, että päättäjillä on yhteinen tavoite mutta keinot päästä siihen vaihtelevat. Jos pääset eduskuntaan, niin olisitko valmis asettumaan ryhmääsi vastaan, mikäli näet muissa ryhmissä itsellesi tärkeiden asioiden eteen päin viemistä?
- Rauno
|
Hei Rauno,
Kiitos kysymyksestäsi ja mielenkiintoisesta ajatuksesta.
En todellakaan halua tehdä ihmisten elämästä liian vaikeata enkä itsekään kannata itsetarkoituksellista kaikesta pihistämistä ja nuukailua. Siksi ajatuksesi nettoenergiantarpeesta on mielenkiintoinen. Vaan miten määritämme sen välttämättömän. Ongelmahan on vähän samantapainen kuin kysymys siitä, mitä kaikkea toimeentulotuesta pitää maksaa: sähkö ja vesi, vai televisiolupa ja kännykkälasku.
Mutta, jos nettoenergiantarpeen tasosta päästäisiin johonkin poliittiseen sopuun, niin kyllä tätä voisi kokeilla osana energiaverotusta. Mielestäni lisäkannustimena energiansäästöön pitäisi myös miettiä, saisivatko laskennallisen nettoenergiantarpeen alitukseen pystyvät kansalaiset jotain hyötyjä.
Toisaalta tämä järjestelmä ei poista tarvetta ohjailla veroin, maksuin tai tuin sitä, miten energiaa tuotetaan. Vastuuta energiakysymyksistä ei pidä sälyttää pelkästään kuluttajille.
Ja viimeiseen kysymykseesi. Minulle ei ole väliä, mistä hyvät ideat tulevat. Kuuntelen mielelläni ideoita, punnitsen niiden toimivuutta ja vien mielestäni toimivia eteenpäin. Siksi haluan näilläkin sivuilla evästystä ja keskustelua. Toivon, että kaikkikin kansanedustajat arvioivat ajatuksia niiden sisällön eikä esittäjän mukaan.
Aurinkoa syksyysi!
Eve Asikainen
|
