Jouluterveydys 2021

Olen mielessäni käynyt läpi vuotta 2021. Tässä päällimmäisiä tunnelmia.

Luopumisia: suurimpina oma äiti vuoden 20 lopulla, anoppi toukokuussa 21.

Lasten kasvua: yksi ylioppilaaksi, yksi kihloihin. Erilaisia heidän ilojaan ja surujaan, joita onneksi saa jakaa heidän kanssaan. Kaksin elämään opettelua miehen kanssa.

Politiikassa luovuin kuntapolitiikasta ja päätin lähteä hyvinvointialueen päätöksentekoon. Lisää tästä teemasta voit lukea sivuiltani (mutta tähän kirjeeseen en laita linkkiä tähän asiaan sen enempää kuin muihinkaan. Tämä olkoon kirje :))

Koronan tuottamaa epävarmuutta ja työyhteisön hajanaisuutta, harrastusten katkonaisuutta.

Töissä tyydytystä tuotti uuden oppiminen erilaisissa verkostoissa. Erityisesti Arenen kestävä koulutus -ryhmä ja AMKien yhteisten osaamisten valmisteluryhmään osallistuminen ovat vieneet ymmärrykseni kompetensseista aivan uudelle tasolle.

Olen myös päässyt mukaan erilaisiin kirjoitusprojekteihin, joiden kautta ymmärrykseni asioista on syventynyt ja laajentunut. Kolme tärkeintä ovat olleet

Luku ”Rakas, pysyvä ja muuttuva luonto osana naapurustoa” yhdessä Salome Tuomaala-Özdemirin kanssa Eeva Puumalan ja kumppaneiden toimittamaan kirjaan Naapurusto – tarinoita moniäänisestä lähiöstä.

Annukka Tapanin kanssa Sustainabilityyn kirjoittamamme “Exploring the Connections of Education for Sustainable Development and Entrepreneurial Education – A Case Study of Vocational Teacher Education in Finland”.

Vaippahankkeessa Tiina Vaittisen johdolla työstetty, vuoden lopussa Alue ja Ympäristössä ilmestynyt ”Ekohyvinvointivaltion katveessa Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa”

Kirjoitusprojektit kertovat jotain kiinnostuksen kohteitteni laajuudesta. Olen aika ylpeä, että kaiken muun työn ohella olen onnistunut olemaan mukana kolmen pitkän artikkelin työstämissä.

Kuitenkin koen, että tämän vuoden aikana ymmärrykseni kestävän kehityksen pedagogiikasta on kehittynyt sellaiseksi, että uskallan sanoa olevani sen asiantuntija. Arenessa tehtävän työn lisäksi Annukan kanssa kirjoitettu artikkeli, chileläisille opettajille suunniteltu ja toteutettu AulaSostenible -koulutus, yhteistyö YK-liiton kanssa ja ammattiopisto Tredun opettajien kiertotalouspedagogiikkakoulutus ovat tuoneet varmuutta omaan tekemiseen.

Vuonna 2022 työ kestävän kehityksen pedagogiikan parissa jatkuu ainakin opettajankoulutuksessa, TAMKin opstyössä ja Arenen kestävä koulutus -ryhmässä. Pääsen myös mukaan kirjoittamaan yhteen kirjaan lukua lähiöistä lähiluontona sekä suunnittelemaan seikkailu- ja ympäristökasvatuksellista opintojaksoa NYT! -projektin tulosten pohjalta. Töissä on siis tulossa mielekkäitä juttuja. Eniten kutienkin odotan kesähäitä – äitiys osoittaa voimansa tällaisessa tilanteessa.

Hyvää Joulua Sinulle! Toivottavasti Sinullakin on ensi vuodelle jotain mukavaa odotettavaa – isoa tai pientä.