Kylä elää ihmisistä - ei kuntarakenteesta

Lauantai 18.2.2012 klo 15.03

Asun kylässä, joka oli kuntakeskus vuoteen 1973. Silloin Karkun kunta, Tyrvää ja Vammalan kauppala muodostivat Vammalan. Muutin tänne 1995, joten en tunne tuon liitoksen yksityiskohtia, mutta olen ymmärtänyt, että kuntakeskuksen palvelujen häviäminen huoletti jo tuolloin. Samoin kuin se, että mitään muuta kuin keskustaa ei kehitetä.

Muutin tänne töiden perässä, mutta jäin koska kylä oli miellyttävän kokoinen ja tietyllä tavalla idyllinen. Myöhemmin tajusin, että tapahtuneen kuntaliitoksen hyvä puoli oli se, että tänne ei ollut ehditty rakentaa tyypillistä 1970-lukulaista kunnantaloa - tiilistä turhan isoa laatikkoa keskelle kylää. Kylän keskellä oli baari, pari kauppaa, asiamiesposti, kampaamoja, kirjasto, päiväkoti (vanhassa kunnantalossa). Kylällä toimi myös pari perhepäivähoitajaa sekä neuvola ja koulu. Linja-autolla pääsi keskustaan ja junalla Tampereelle. Tosin vuoroja oli vähän niukasti.

Täällä asuessani on tapahtunut kaksi kuntaliitosta ja kolmas on valmisteilla. Olen ollut niitä valmistelemassa, sillä olen ollut valtuustossa vähintään varajäsenenä kaikkien liitosprosessien ajan. Voisi ajatella, että liitokset uhkaisivat tällaisen entisen kuntakeskuksen palveluita, kun tulee uusia liitoskuntien keskuksia. Niin ei kuitenkaan ole ollut. Neuvolatoiminta (paitsi koululaisille) ja vanhusten ryhmäkoti lakkautettu, mutta ne muutokset eivät johtuneet kuntaliitoksesta vaan olivat perusturvakuntayhtymän päätöksiä. Toisaalta junavuoroja on lisätty ja kylälle on tullut uusia yrityksiä.

Sastamalan liitosta valmisteltaessa tehtiin hyvä kaupunkirakennesuunnitelma, jossa määriteltiin eri kyläkeskusten ja taajamien asema ja arvioitiin niiden kasvumahdollisuuksia. Siinä on tunnustettu Mouhijärven Häijään sekä Karkun erinomaiset liikenteelliset asemat suhteessa Tampereeseen. Näin ollen kaupunki yrittää tarjota tontteja ja kehittää palveluita tarpeen mukaan. Suurin ongelma tuntuu olevan maan hankinta. Jos paikalliset maanomistajat eivät myy, ei kaavoittaminenkaan onnistu, eikä uusia asukkaita ole mahdollista saada, ja sitten saatetaan valitella palvelujen vähyyttä. Lyhytjänteiseltä tuntuu tällaisten asukkaitten ajattelu.

Kunnan toimien lisäksi kylän vireyteen vaikuttaa myös paikallisten asukkaitten ja erilaisten yhdistysten aktiivisuus. Täällä oli aika, jolloin pelkäsimme kaupan häviävän, mutta onneksi omalta kylältä löytyi kaksi tarmokasta ja aikaansaavaa naista, jotka ryhtyivät kauppiaksi. Pian kolme vuotta meillä on ollut monipuolinen keskus, jossa toimii kauppa, posti, kahvila ja apteekkikaappi. Viikolla tarjotaan lounasta ja ostoksia toimitetaan myös kotiin.

Yksi kylämme voimatoimija on Karkun kotijoukot. Vuosikausia he pyörittivät Karkun juna-asemalla joulu- ja kesäkahvilaa, mutta aseman myynti vei tämän idyllisen kohtauspaikan. Nyt kylän yhdistykset virittelevät työväentalon elämän virkistämistä kehittämällä siitä yhteistä kylätaloa, jossa voisi toimia esim. kahvila - olohuone - työskentelytila.

Kylätoiminnassa tärkeää on se, että kaikilla on tilaa ja mahdollisuuksia sanoa ajatuksiaan, että ne otetaan rohkeasti vastaan esittäjästä riippumatta. Kylätalon kehitysideoissa on vahva uusien kyläläisten leima. Toisaalta yksi erinomainen idea uusien omakotitalojen alueeksi tuli yhdessä keskustelussa iki-karkkulaiselta 88 vuotiaalta sotaveteraanilta.

Kunnan palvelurakennetta päätettäessä vaikutetaan siihen, miten eri taajamissa on työpaikkoja ja se vaikuttaa varmasti kylien elinvoimaan. Lisäksi kuntarakenne vaikuttaa siihen, miten monta päättäjää eri alueilta voi helposti päästä valtuustoon, mutta se ei ole koko totuus kylän vaikutusvallasta.

Meidän kylästä on kaksi kaupunginvaltuutettua. Valtuutetuilla on oma roolinsa, mutta vähintään yhtä paljon vaiktuttavat asiaansa uskovat yrittäjät, aktiiviset kyläyhdistyksen toimijat, sinnikkäät vanhojen talojen remontoijat ja rohkeat uusien rakentajat, avoimet alkuasukkaat ja rohkeat muualta tulleet. Kylä elää siis kaikkein eniten ihmisistä, jotka haluavat hoitaa kylän asioita.

Kansalaisvaikuttaminen kannattaa - lähipalvelut säilyvät

Keskiviikko 13.12.2006 - Eveliina Asikainen

Vajaa kaksi viikkoa sitten kirjoitin siitä, että Karkun neuvolaa ollaan lakkauttamassa ja alakoulusta vähentämässä yhtä opettajaa. Tuon kahden viikon aikana kolme yhdistystä (kylätoimikunta, vanhempainyhdistys ja MLL:n paikallisyhdistys) kirjelmöi lautakunnille ja kaupunginjohdolle sekä polkaisi käyntiin nimenkeruun.

Kun näistä asioista vielä uutisoitiin paikallislehdissä jo keruun aikana, oli lopputulos se, että kaupunginvaltuuston talousarviokokoukseen mennessä niin neuvolan kuin yhden opettajanviran säilyminenkin olivat jo kaupunginhallituksen esityksessä. Valtuustossa niistä ei tarvinnut enää edes juuri keskustella.

Kaupunginvaltuutettun olikin toisaalta huojentunut toisaalta vähän tyhjä olo, kun ei tarvinnutkaan puolustaa kokouksessa niitä asioita, joihin oli tsempannut, mutta parempi näin.

Kiitos kaikille 402:lle neuvolavetoomuksen ja 342:lle opettajanviran säilyttämisvetoomuksen allekirjoittaneelle. Yhdessä olemme vahvoja!

Lähipalveluita puolustamassa

Torstai 30.11.2006 - Eveliina Asikainen