Lapsen oikeus ympäristöön ja tulevaisuuteen

Keskiviikko 20.11.2019 klo 16:35 - Eveliina Asikainen

Tänään on kulunut 60 vuotta lapsen oikeuksien julistuksesta ja 30 vuotta siitä, kun lapsen oikeudet kirjattiin valtioita sitovaksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseksi. Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeinen viesti on tehdä selväksi se, että jokainen lapsi on arvokas, jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja hyvään elämään.  Sopimuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti asioita, joihin jokaisella lapsella on oikeus, asioita, joita valtioiden pitää taata lapsille sekä asioita, joita yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua kokemaan. Sopimuksen allekirjoittaneet maat ovat mm. sitoutuneet siihen, että eivät käytä lapsityövoimaa.

Viimeisen vuoden aikana lapset – siis alle 18-vuotiaat – ovat nousseet merkittäväksi ympäristövaikuttajien ryhmäksi. Tarkastelenkin jatkossa lasten ja nuorten ympäristötoimintaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsen oikeudet, ympäristö, tulevaisuus, ilmastonmuutos, vanhemmuus

Monimuotoisuuden suojelu tarvitsee luonnonharrastajia jatkossakin

Lauantai 13.11.2010 klo 12:57 - Eveliina Asikainen

Olen menossa tänään Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen 40-vuotisjuhliin. Oma roolini on olla perheessä se, joka mahdollistaa aktiivisen lintuharrastamisen sekä aina silloin tällöin saa harrastavan aikuisen jakamaan harrastustaan myös perheelle. Tunnen myös sen verran lintuja , että voin aina välillä raportoida jotain kotona.

Aktiivista harrastajaa ja lintujärjestöaktiivia seuraamalla olen vakuuttunut luonnonharrastajien ja luonnonharrastusjärjestöjen merkittävästä roolista monimuotoisuuden suojelussa. Lintuharrastuksen esitteleminen bongauksena ja henkilökohtaisten pinnojen listoina koskettaa vain hyvin kevyesti harrastuksen monipuolisuutta ja merkitystä.

Monimuotoisuuden suojelu perustuu  siihen, että luonto ja siinä tapahtuvat muutokset tunnetaan. Havainnointi on tähän tarvittavaa tiukkaa perustyötä. Lajiryhmästä riippuen harrastajat tekevät jopa 90% kaikista havainnoista. Havainnoin lisäksi he toimittavat niistä katsauksia, kirjoittavat artikkeleja, joita julkaistaan lintuyhdistysten omissa lehdissä ja ylläpitävät tietokantoja. Osin omin voimin osin kansallisten tietokantojen rinnalla. Vapaaehtoistyön määrää on mahdoton laskea, mutta aktiivinen harrastaja käyttää helposti helposti satoja, jopa 1000 tuntia vuodessa.

Harrastajien havainnot ovat siis kansallisen luontotiedon perusta. Esimerkiksi kansalliset lintuatlakset on Suomessa toteutettu pääasiassa harrastajien työnä. Havainnointi on myös monipuolista ja osin metodisesti säänneltyä tulosten vertailtavuuden takaamiseksi. On esim. atlaslinjaa alkukesän varhaisaamuina, yölaulajaretkiä kesäöissä ja talvilintulaskentareittiä sekä tietenkin niitä lukemattomia staijausaamuja.

Jo jonkin aikaa on puhuttu siitä, että luonnonharrastajakunta ”ukkoutuu”. Siksipä ainakin jokaisen luonnonharrastajaisän olisi hyvä muistaa myös ne retket, joilla tärkeintä on osoittaa yksi tai kaksi uutta lajia lapselle omassa pihassa, puistossa, lähimetsässä tai järven rannalla. Huomaamisen ja havainnoinnin oppiminen on tärkeintä luonnonharrastuksessa, ja siitä voi syntyä se kipinä lapsen harrastukseen. Ja ottakaa lapsianne tai koko perheitänne mukaan erilaisille yleisöretkille. Näin autetaan luonnonharrastajien säilymistä tärkeänä monimuotoisuuden suojelun voimavarana jatkossakin.

Hyvää isänpäivää kaikille luonnonharrastajille!

P.S. Meidän perheessä on saanut retkeillä yksin ja yhdessä, aivan sopivasti.

 

 

4 kommenttia . Avainsanat: luonnonharrastus, monimuotoisuuden suojelu, ympäristökasvatus

Ympäristövaikuttajien top100 ja Joulu

Lauantai 4.11.2006 - Eveliina Asikainen

Brittiasiantuntijat ovat laatineet maailmanlaajuisen top100 -listan kaikkien aikojen ympäristövaikuttajista.
Ykkösenä on ympäristöherätysken äiti, Rachel Carson ja sadantena ainoa suomalainen, Joulupukki. Muita suomalaisia listalle ei päässytkään.

Lista painottuu tietysti englanninkielisiin toimijoihin. Paras pohjoismainen on Yk:n kestävän kehityksen toimikunnan vetäjä Gro Harlem Bruntlandt, kymmenentenä. Hänen edellään ovat mm. Prinssi Charles, David Attenborough ja Al Gore. Koska kyseessä on kaikkien aikojen lista, siltä löytyy niin Fransiskus assisilainen (sija 48) kuin Charles Darwinkin (sija 87) - ja sadantena Joulupukki (heti tv-kokki Jamien Oliverin jälkeen), perusteena ympäristöystävällinen kuljetusjärjestelmä.
Joulupukista tällä listalla tuli mieleen, että kenties joulupukki kuvaakin erinomaisesti suomalaista näkemystä kestävästä kehityksestä. Pukki kuljettaa ympäristöystävällisesti kaiken maailman turhakkeita ja yleisemmin: viilataan vanhoja tuotteita hiukan ympäristöystävällisempään suuntaan, jotta kulutus voi jatkua niin kuin ennenkin.

Joulupukin ja joulun avulla saadaan myös ihmisiä kuluttamaan enemmän kuin muuten. Samoin ekotuotteiden tai tuotteiden ekoversioiden markkinoinnilla kulutus kasvaa, vaikka kenties suuntautuukin jotenkin uudella tavalla.

Kannattaa siis harkita aina aivan ensimmäiseksi: tarvitsenko tätä tuotetta. Ja lahjaa antaessa kannattaa panostaa myös tunteisiin: pieni harkittu esine tai lupaus jostain yhteisestä voi ilahduttaa paljon enemmän kuin suuri ja kallis ostos.

Ympäristövaikuttajin top100 -listaa voikin käyttää apuna etsiessään joululukemista -mieluummin kirjastosta. Siis vähemmän on on enemmän myös Joulun aikaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuluttaminen, ympäristöpolitiikka, joulu