Vihreiden valtuustoaloite johti Sastamalan asemakaava-alueiden luonnon kartoittamiseen

Sunnuntai 5.2.2017 klo 21.08

Sastamalan asemakaava-alueiden luontoarvot kartoitettu. Lähtökohtana vihreiden valtuustoaloite

 

Vihreän Sastamalan valtuustoryhmä teki 11.4.2012 valtuustoaloitteen luontoarvojen turvaamisesta Sastamalan asemakaava-alueilla. Aloitteeseen annettiin vastaus 28.4.2014. Siinä todettiin, että esittämämme tiedon puutteet olivat todellisia, ja asemakaava-alueiden luontoselvitykset ohjelmoitiin vuosille 2015-2017. Selvitykset kohdistettiin asemakaava-alueille, joihin sisältyy laajoja ja toisiinsa liittyviä puisto- ja virkistysalueita tai joilla maankäyttö on muuttumassa.

Perjantaina (3.2.) sain sähköpostiini selvitykset, joista olen todella iloinen. Asiantuntija on kartoittanut taajama-alueiden luontoarvot ja liito-oravatilanteen kattavasti. Selvityksissä on tarkasteltu samalla alueita, jotka ovat tulossa asemakaavoituksen piiriin lähiaikoina. Tätä tuskin olisi tehty järjestelmällisesti ilman valtuustoaloitettamme.

On vain yksi mutta. Nämä selvitykset eivät ole ainakaan vielä avoimesti saatavilla. Tietoja on alettu viedä kaupungin paikkatietojärjestelmään, jotta ne ovat helposti kaavoittajien käytössä. Yleisölle raportit tulevat tulevat esille erilaisten kaavahankkeiden yhteydessä. Esitin kuitenkin ryhmällemme sähköpostia lähettäneelle kaavasuunnittelijalle, että aineisto pitäisi olla yleisesti kaupunkilaisten saatavilla esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla. Toivottavasti näin tapahtuu.

Joka tapauksessa Vihreän Sastamalan valtuustoryhmä on ollut vaikuttamassa siihen, että Sastamalan asemakaava-alueilla tapahtuva metsänhoito ja rakentamisen suunnittelu pohjautuisi asiantuntevaan tietoon - faktoihin - luonnon tilasta.

Raporteista kiinnostuneiden sastamalalaisten kannattaa kysellä niitä yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelältä.

Pukstaavin puistossa

Tiistai 5.7.2011 klo 23.17 - Eveliina Asikainen

Kesäkuun viimeisenä päivänä Sastamalassa avattiin Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi. Vammalan keskustaan avautui hieno näyttely kirjan asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Se kertoo niin kirjan vaikutuksesta Suomeen, kirjojen asemasta suomalaisissa kodeissa kuin yhteiskunnan suhteesta kirjoihin.

Näyttely on toteutettu monipuolisesti ja taitavasti. Olen todella iloinen siitä, että Suomen kirjainstituutin säätiö päätti toteuttaa museon tänne sekä siitä tuesta, jonka Vammalan ja nyttemmin Sastamalan kaupunki sekä Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto ovat hankkeelle antaneet.

Museon toteutus antoi Vammalan keskustan asukkaille kuitenkin muutakin kuin näyttelyn. Yksi hankkeen tärkeitä alkuhetkiä oli suojella nykyisin kirjakortteliksi kutsutun korttelin talot asemakaavalla ja päättää hankkia sen keskeiset rakennukset kaupungille. Tämä on johtanut yksityisen korttelin avautumiseen kaupunkilaisille.

Olemme saaneet uuden luonteeltaan vanhanaikaisen puiston. Täällä on omena- ja kirsikkapuita sekä vanhan puutarhan perennoita. Jo kolmena kesänä olemme päässeet kahveille korttelin keskellä sijaitsevaan Bäckmanin tornihuvilaan. Nyt kahveja tarjoaa Pukstaavin kahvila, mutta tornihuvilan ohi johtaa kävelytie Rautaveden rantaan. Sen varressa on leppoisaa vaikkapa kirjoittaa blogia ja kuunnella, kun lapset leikkivät Tatun ja Patun veturikiipeilytelineessä.

Uusi puisto – olkoon sitten Bäckmanin tai Pukstaavin puisto – on suuri lahja kaupunkilaisille. Toivon että sitä hoidetaan vanhaa vaalien. Näillä nurmilla näkisin mieluusti keväällä käenrieskaa ja Siperian sinililjaa, sellaista vanhanaikaisen Peppi Pitkätossun tai Onnelin ja Annelin puutarhan villeyttä.

Kaupunkiluonnosta nauttimaan

Tiistai 20.7.2010 - Eveliina Asikainen

Maalla on helppo ajatella luonnon alkavan kotiovelta, mutta niin se on kaupungissakin. Eräs Hervannassa haastattelemani asukas sanoi luonnon olevan tuulen henkäys ja tataren verso asvaltin raossa. Kysymys on pitkälti taidosta nähdä luonto ja nauttia siitä kaupungissa. Mutta kaupunkilaisella ei myöskään ole kovin paljon mahdolliuuuksia toimia kaupunkiluonnossa aktiivsesti.

Tänä kesänä Hesari julkaisee pääkirjoitussivullaan 10 kirjoituksen sarjan ihmisten kaupungista. Minä ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Maija Faehnle kirjoitimme siinä eilen kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksista.

Olemme vakuuttuneita siitä, että kun asukkaille annetaan tilaa muokata kaupunkiluontoa arjessa ja toimia siellä, he myös tuntevat kaupungin enemmän omakseen ja haluavat pitää huolta siitä. Kirjoituksemme toinen tärkeä teema on maahanmuuttajien kotouttaminen suomalaisiin puistoihin, toreille ja ylipäätänsä kaupunkitilaan. Muualta tulleelle ei ole välttämättä ollenkaan selvää, millainen toiminta on hyväksyttävää ja sallittua, missä voi oleilla, mistä kulkea jne. Ja silloin jää helposti neljän seinän sisään.

Koko Hesarin kirjoitus löytyy täältä.

Luo luontoa - näe monimuotoisuus

Sunnuntai 6.6.2010 - Eveliina Asikainen

Tänä keväänä olen ilokseni saanut kuulla ja lukea erilaisista viljelymahdollisuuksista kaupungissa. Tampereen yliopiston kampuksella on viljelylaari samoin kuin monien taloyhtiöiden pihoissa. Mitä tekemistä tällä on luonnon kanssa, saattaa lukija kysyä?

Toki on. Viljelylaareilla voidaan tuoda vihreyttä asfaltin päälle: kasvua, elämää ja mahdollisuuksia seurata luonnon prosesseja. Lisäksi parhaimminkin hoidettuihin laareihin ja puhtaimpaankin multaan eksyy jossain vaiheessa rikkaruohojen siemeniä. Luontoa kaikki.

Olen toki päässyt tutustumaan villimpiinkin hankkeisiin. Tampereen yliopiston katolle on tuotu laatikoita, joissa on kalkkikiveä. Nyt vain odotetaan, että niihin ilmaantuisi kalkkikivellä kasvavien sammalten itiöitä. Tällaisten sammalten elinympäristöt ovat niin niukkoja, että jo neliömetrien lisäalat vaikuttavat niiden elinmahdollisuuksiin.

Tampereella kokeillaan myös keinoja tuottaa lehtovirmajuurelle sopivia uusia elinympäristöjä. Niistä hyötyisi myös erittäin uhanalainen tummaverkkoperhonen.

Luonnon suojeleminen on siis aktiivista toimintaa ja elinympäristöjen tuottamista ei vain passiivista rajaamista ja torjuntaa. Aktiivisessa toiminnassa on myös tärkeää oppia näkemään ne paikat, joissa luonto luuraa kaupungissa. Tervapääskyjen kirskunta keskustassa ja rusakko Tampereen veturihallien edustalla ovat luontoa: eläimiä Tampereella, joten ne voi vaikka kuvata museokeskus Vapriikin “Eläimellinen Tampere” -näyttelyyn.

Ja yliopiston Linna-rakennuksen ulkolaatoituksen raoista löysimme reilu viikko sitten yli 10 puulajin taimet. Eivät ne kasva aikuisiksi, mutta kertovat siitä, mitä kaikkea kaupungissa onkaan valmiina valtaamaan alaa.

Kylvä, istuta ja anna kasvaa. Katso epämääräisiin nurkkiin ja kiveysten rakoihin. Näet enemmän ja koet enemmän.

Hyvää monimuotoisuuden teemavuoden jatkoa!

Lähiöretkellä Porissa

Keskiviikko 20.6.2007 - Eveliina Asikainen

Satakunnan Kansan sunnuntailiitteessä julkaistiin 17.6. juttu, jossa kiertelen Porilaisia lähiöitä. Valitettavasti sunnuntailiitteeseen ei enää pääse, mutta tässä teksti.

Lue lisää »